Korkeakoulutuksen tarve on kasvanut – erityisesti tekniikan ja palvelualojen osaajia tarvitaan lisää
Suomessa tarvitaan entistä enemmän koulutusta erityisesti tekniikan koulutusohjelmiin sekä palvelualoille. Tulevaisuuden koulutustarvetta kasvattaa myös työelämän asiantuntijavaltaistuminen sekä runsas eläköityminen sosiaali- ja terveysalalla.
Opetushallituksen tuoreessa raportissa ennakoidaan, kuinka paljon eri koulutusasteilla ja -aloilla tarvitaan uusia tutkintoja tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaamiseksi. Ennakointiajanjakso ulottuu vuodesta 2019 aina vuoteen 2040 asti.
Tarkastelua on tehty kahden eri skenaarion pohjalta, joista BAU-skenaariossa oletetaan nykyisen kaltaisen kehityksen jatkuvan. Kasvuskenaariossa puolestaan nojataan vahvasti osaamisen kehittymiseen ja digitaalisuuteen. Opetushallitus on tuottanut koulutustarvetietoa yhteistyössä Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) kanssa.
Koulutustarpeen kasvu koskee kaikkia koulutusasteita
Suurinta lisäkoulutuksen tarve on tekniikan koulutusalalla, jolla tarvitaan skenaariosta riippuen 16 500–19 000 uutta tutkintoa vuosittain. Tällä hetkellä alan tutkintoja suoritetaan selvästi vähemmän (13 500), joten koulutusta pitäisi ennakoinnin mukaan lisätä 22–41 % nykyisestä.
Koulutustarve koskee tekniikan alalla kaikkia koulutusasteita, mutta suhteellisesti suurin tarve on yliopistokoulutuksessa. Yliopistotutkintojen määrää tulisi lisätä varsinkin ympäristönsuojeluteknologian, elektroniikan ja automatiikan sekä rakentamisen ja rakennussuunnittelun aloilla, jotta työvoiman saanti saadaan turvattua.
Suhteellisesti suurinta koulutuksen kasvutarve on palvelualoilla, jossa lisäystä pitäisi olla 31–48 % nykyisestä. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan lisää koulutusta kotitalouspalvelujen sekä hotelli- ja ravintola-alan työvoimatarpeeseen.
Lisää koulutusta tarvitaan myös terveys- ja hyvinvointialoilla, maa- ja metsätalousalalla sekä yhteiskunnallisilla aloilla. Sen sijaan kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä humanististen ja taidealojen tutkintoja suoritetaan jonkin verran työvoiman tarvetta enemmän.
Lähes puolet nykyisestä työvoimasta eläköityy vuoteen 2040 mennessä
Koulutustarpeen arvioinnin taustalla vaikuttavat eri toimialojen tulevaisuuden työvoimatarpeet. Määrällisesti työvoiman tarve kasvaa erityisesti vuokraus- ja tukipalveluissa, kiinteistöalla sekä liiketoiminnan ja kehittämisen palveluissa, joissa tarvitaan noin 26 000–40 000 uutta työntekijää. Kasvua on myös metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työvoiman tarve puolestaan vähenee eniten kaupan alalla, koulutuksessa ja julkisessa hallinnossa.
Koulutustarpeiden määrittelyssä on otettu huomioon myös se, että lähes puolet nykyisestä työvoimasta eläköityy vuoteen 2040 mennessä. Ammattiryhmistä eniten eläköidytään sosiaali- ja terveysalalla, jonka henkilöstöstä lähes 190 000 eli 54 % jää eläkkeelle.
Eläköityminen on ajankohtaista myös suurelle osalle liike-elämän, myynnin sekä teollisuuden ammattialojen henkilöstöstä. Lisäksi monilla kasvualoilla tarvitaan lisää työvoimaa.
– Eläköityneiden työntekijöiden korvaamiseen ja uusiin työpaikkoihin tarvitaan 1,25–1,37 miljoonaa uutta työntekijää vuosina 2020–2040, sanoo opetusneuvos Kari Nyyssölä.
Raportissa arvioidaan, että uusissa avautuvissa työpaikoissa tarvitaan korkeampi koulutustaso kuin työntekijöillä on tällä hetkellä. Tulevaisuuden työvoimasta 47 prosentilla pitäisi olla ammatillinen koulutus, 30 prosentilla ammattikorkeakoulu- ja 22 prosentilla yliopistokoulutus. Korkeakoulutuksen tarpeen kasvu johtuu siitä, että työelämä on asiantuntijavaltaistumassa entistä enemmän.
Nuorten ikäluokkien tuoma työvoima ei riitä tulevaisuuden tarpeisiin
Nuorten ikäluokista saatava työvoima ei riitä avautuviin työpaikkoihin tai edes eläköitymisten korvaamiseen.
– Osaajia pitää saada Suomeen myös maahanmuuton kautta, jotta työvoiman tarve saadaan jatkossa turvattua. Lisäksi työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä täytyy kannustaa siirtymään työelämään ja aikuiskoulutusta sekä jatkuvaa oppimista täytyy vahvistaa, toteaa opetusneuvos Maria Clavert.
Myös työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia on tarpeen parantaa kaikilla koulutussektoreilla, erityisesti korkeakoulutetun työvoiman tarjonnan turvaamiseksi.
Kokonaisuudessaan tulokset on esitetty raportissa, josta työvoima- ja koulutustarpeita voi tarkastella toimi- ja ammattialoittain sekä koulutusasteittain ja -aloittain.
Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen asiantuntijaelin, joka tuo yhteen laajan joukon koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita ennakoimaan tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari NyyssöläOpetusneuvos
Puh:029 533 1159kari.nyyssola@oph.fiMaria ClavertOpetusneuvos
Puh:029 533 1685maria.clavert@oph.fiLinkit
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. Opetushallituksen mediapalvelu palvelee maanantaista torstaihin klo 9–16 ja perjantaisin sekä juhlapyhien aattoina 9–15. Kesäaikana 1.6.–31.7. palvelemme maanantaista perjantaihin kello 9–15.
- p. 0295 331 703 media@oph.fi
- Opetushallituksen verkkopalvelu: Medialle
- Tietosuojaseloste
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Opetushallitus / Utbildningsstyrelsen
Stödet för lärande förnyas inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen – fokus på stöd i den egna gruppen i ett så tidigt skede som möjligt13.2.2025 15:15:57 EET | Pressmeddelande
Utbildningsstyrelsen har uppdaterat grunderna för förskoleundervisningens läroplan och grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen så att de överensstämmer med den reviderade lagstiftningen om stödet för lärande. I fortsättningen får barnet eller eleven stöd i ett så tidigt skede som möjligt i den egna undervisningsgruppen och i första hand i form av gruppspecifika stödformer. Lagändringarna träder i kraft 1.8.2025.
Oppimisen tuki uudistuu esi- ja perusopetuksessa – Tukea tulee saada mahdollisimman varhain ja omassa ryhmässä13.2.2025 15:14:34 EET | Tiedote
Opetushallitus on päivittänyt esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet oppimisen tuen uudistetun lainsäädännön mukaiseksi. Jatkossa lapsi tai oppilas saa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa omassa opetusryhmässään ja ensisijaisesti ryhmämuotoisena. Lakimuutokset astuvat voimaan 1.8.2025.
Antalet sökande halverades i vårens första gemensamma ansökan till högskolor23.1.2025 14:50:00 EET | Pressmeddelande
Antalet sökande i vårens första gemensamma ansökan var cirka 32 400, det vill säga cirka hälften av antalet sökande år 2024. I ansökan kunde man söka till högskolornas utbildningar på främmande språk och till Konstuniversitetets utbildningar som börjar på hösten. Minskningen var särskilt synlig i antalet internationella sökande.
Hakijamäärä puolittui korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa23.1.2025 14:50:00 EET | Tiedote
Kevään ensimmäisessä yhteishaussa korkeakoulupaikkaa tavoitteli noin 32 400 hakijaa, mikä on puolet saman haun hakijamäärästä viime vuonna. Haettavana olivat syksyllä alkavat vieraskieliset koulutukset sekä Taideyliopiston koulutusohjelmat. Pudotusta näkyi erityisesti kansainvälisten hakijoiden määrässä.
Vårens första gemensamma ansökan till högskolor inleds onsdagen den 8.17.1.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Den första gemensamma ansökan till yrkeshögskolor och universitet ordnas 8-22.1.2025. Ansökan sker i Studieinfo-tjänsten som upprätthålls av Utbildningsstyrelsen. I den första gemensamma ansökan kan man söka till högskoleutbildningar på främmande språk och till Konstuniversitetets utbildningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme