Korkeakoulutuksen tarve on kasvanut – erityisesti tekniikan ja palvelualojen osaajia tarvitaan lisää
Suomessa tarvitaan entistä enemmän koulutusta erityisesti tekniikan koulutusohjelmiin sekä palvelualoille. Tulevaisuuden koulutustarvetta kasvattaa myös työelämän asiantuntijavaltaistuminen sekä runsas eläköityminen sosiaali- ja terveysalalla.
Opetushallituksen tuoreessa raportissa ennakoidaan, kuinka paljon eri koulutusasteilla ja -aloilla tarvitaan uusia tutkintoja tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaamiseksi. Ennakointiajanjakso ulottuu vuodesta 2019 aina vuoteen 2040 asti.
Tarkastelua on tehty kahden eri skenaarion pohjalta, joista BAU-skenaariossa oletetaan nykyisen kaltaisen kehityksen jatkuvan. Kasvuskenaariossa puolestaan nojataan vahvasti osaamisen kehittymiseen ja digitaalisuuteen. Opetushallitus on tuottanut koulutustarvetietoa yhteistyössä Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) kanssa.
Koulutustarpeen kasvu koskee kaikkia koulutusasteita
Suurinta lisäkoulutuksen tarve on tekniikan koulutusalalla, jolla tarvitaan skenaariosta riippuen 16 500–19 000 uutta tutkintoa vuosittain. Tällä hetkellä alan tutkintoja suoritetaan selvästi vähemmän (13 500), joten koulutusta pitäisi ennakoinnin mukaan lisätä 22–41 % nykyisestä.
Koulutustarve koskee tekniikan alalla kaikkia koulutusasteita, mutta suhteellisesti suurin tarve on yliopistokoulutuksessa. Yliopistotutkintojen määrää tulisi lisätä varsinkin ympäristönsuojeluteknologian, elektroniikan ja automatiikan sekä rakentamisen ja rakennussuunnittelun aloilla, jotta työvoiman saanti saadaan turvattua.
Suhteellisesti suurinta koulutuksen kasvutarve on palvelualoilla, jossa lisäystä pitäisi olla 31–48 % nykyisestä. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan lisää koulutusta kotitalouspalvelujen sekä hotelli- ja ravintola-alan työvoimatarpeeseen.
Lisää koulutusta tarvitaan myös terveys- ja hyvinvointialoilla, maa- ja metsätalousalalla sekä yhteiskunnallisilla aloilla. Sen sijaan kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä humanististen ja taidealojen tutkintoja suoritetaan jonkin verran työvoiman tarvetta enemmän.
Lähes puolet nykyisestä työvoimasta eläköityy vuoteen 2040 mennessä
Koulutustarpeen arvioinnin taustalla vaikuttavat eri toimialojen tulevaisuuden työvoimatarpeet. Määrällisesti työvoiman tarve kasvaa erityisesti vuokraus- ja tukipalveluissa, kiinteistöalla sekä liiketoiminnan ja kehittämisen palveluissa, joissa tarvitaan noin 26 000–40 000 uutta työntekijää. Kasvua on myös metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työvoiman tarve puolestaan vähenee eniten kaupan alalla, koulutuksessa ja julkisessa hallinnossa.
Koulutustarpeiden määrittelyssä on otettu huomioon myös se, että lähes puolet nykyisestä työvoimasta eläköityy vuoteen 2040 mennessä. Ammattiryhmistä eniten eläköidytään sosiaali- ja terveysalalla, jonka henkilöstöstä lähes 190 000 eli 54 % jää eläkkeelle.
Eläköityminen on ajankohtaista myös suurelle osalle liike-elämän, myynnin sekä teollisuuden ammattialojen henkilöstöstä. Lisäksi monilla kasvualoilla tarvitaan lisää työvoimaa.
– Eläköityneiden työntekijöiden korvaamiseen ja uusiin työpaikkoihin tarvitaan 1,25–1,37 miljoonaa uutta työntekijää vuosina 2020–2040, sanoo opetusneuvos Kari Nyyssölä.
Raportissa arvioidaan, että uusissa avautuvissa työpaikoissa tarvitaan korkeampi koulutustaso kuin työntekijöillä on tällä hetkellä. Tulevaisuuden työvoimasta 47 prosentilla pitäisi olla ammatillinen koulutus, 30 prosentilla ammattikorkeakoulu- ja 22 prosentilla yliopistokoulutus. Korkeakoulutuksen tarpeen kasvu johtuu siitä, että työelämä on asiantuntijavaltaistumassa entistä enemmän.
Nuorten ikäluokkien tuoma työvoima ei riitä tulevaisuuden tarpeisiin
Nuorten ikäluokista saatava työvoima ei riitä avautuviin työpaikkoihin tai edes eläköitymisten korvaamiseen.
– Osaajia pitää saada Suomeen myös maahanmuuton kautta, jotta työvoiman tarve saadaan jatkossa turvattua. Lisäksi työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä täytyy kannustaa siirtymään työelämään ja aikuiskoulutusta sekä jatkuvaa oppimista täytyy vahvistaa, toteaa opetusneuvos Maria Clavert.
Myös työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia on tarpeen parantaa kaikilla koulutussektoreilla, erityisesti korkeakoulutetun työvoiman tarjonnan turvaamiseksi.
Kokonaisuudessaan tulokset on esitetty raportissa, josta työvoima- ja koulutustarpeita voi tarkastella toimi- ja ammattialoittain sekä koulutusasteittain ja -aloittain.
Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen asiantuntijaelin, joka tuo yhteen laajan joukon koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita ennakoimaan tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari NyyssöläOpetusneuvos
Puh:029 533 1159kari.nyyssola@oph.fiMaria ClavertOpetusneuvos
Puh:029 533 1685maria.clavert@oph.fiLinkit
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. Opetushallituksen mediapalvelu palvelee maanantaista torstaihin klo 9–16 ja perjantaisin sekä juhlapyhien aattoina 9–15. Kesäaikana 1.6.–31.7. palvelemme maanantaista perjantaihin kello 9–15.
- p. 0295 331 703 media@oph.fi
- Opetushallituksen verkkopalvelu: Medialle
- Tietosuojaseloste
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Opetushallitus / Utbildningsstyrelsen
Framsteg i skolornas arbete med att främja elevernas välbefinnande, men ännu når man inte upp till nivån före coronapandemin14.5.2024 08:55:00 EEST | Tiedote
Arbetet för att främja elevernas hälsa och välbefinnande har stärkts något inom den grundläggande utbildningen under de senaste två åren. Det finns dock fortfarande utvecklingsbehov jämfört med åren precis före coronapandemin. Det här framgår av TEAviisari-datainsamlingen som genomfördes av Utbildningsstyrelsen och Institutet för hälsa och välfärd hösten 2023. Med datainsamlingen kartlades främjandet av hälsa och välbefinnande inom den grundläggande utbildningen i Fastlandsfinland. Motsvarande datainsamling genomfördes senast 2021.
Koulujen hyvinvointityössä on edistytty, mutta vielä ei olla korona-aikaa edeltävällä tasolla14.5.2024 08:55:00 EEST | Tiedote
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on vahvistunut peruskouluissa kahden viime vuoden aikana jonkin verran. Kehitettävää on kuitenkin vielä korona-aikaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Tämä käy ilmi Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä 2023 tekemästä TEAviisari-tiedonkeruusta, joka kartoitti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Manner-Suomen peruskouluissa. Edellinen vastaava tiedonkeruu tehtiin vuonna 2021.
I vårens andra gemensamma ansökan till högskolor fanns 144 300 sökande28.3.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Antalet sökande till yrkeshögskolor och universitet i vårens andra gemensamma ansökan var 144 300, vilket är 2 300 flera än förra året. Det fanns nästan 51 000 nybörjarplatser att söka till inom finsk- och svenskspråkiga högskoleutbildningar som inleds på hösten.
Korkeakouluihin 144 300 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa 144 300 hakijaa, mikä on noin 2300 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli tarjolla 51 000 aloituspaikkaa.
I den gemensamma ansökan till utbildningar efter grundläggande utbildning fanns 78 600 sökande20.3.2024 14:00:00 EET | Tiedote
I den gemensamma ansökan deltog 78 600 sökande, varav 61 500 går ut den grundläggande utbildningen i vår. Av dem som går ut grundläggande utbildningen sökte 55 % till gymnasieutbildning och 39 % till yrkesutbildning. Antagningsresultaten blir klara i mitten av juni.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme