Audiomedia Oy

Metsä Groupin myyntijohtaja Laura Mattila: Puu tulee rakentamisen valtavirtaan -sijoittajien kiinnostus herännyt

Jaa
Metsä Groupin myyntijohtaja Laura Mattila
Metsä Groupin myyntijohtaja Laura Mattila

Muutaman viime vuoden aikana ilmasto- ja materiaalien kestävyysteemat ovat nousseet markkinointityön lähtökohdiksi, sanoo Metsä Groupin Kerto® LVL: n Keski-Euroopan ja Yhdysvaltojen myyntijohtaja Laura Mattila. – Niiden myötä puutuotteille ja puurakentamiselle on tullut uudenlainen merkitys ja sen myötä mielenkiinto puutuotteita kohtaan on huimasti kasvanut. Nyt ei tarvitse enää perustella puurakentamisen kiistattomia etuja ilmaston kannalta, vaan asiakkaat tuntevat ne.

–Sen lisäksi että puurakentaminen tuottaa vähemmän päästöjä perinteiseen rakentamiseen verrattuna, nyt keskustellaan puurakentamisen materiaalitehokkuudesta ja siitä mistä rakentamiseen käytettävä puu on peräisin. Erityisesti Keski-Euroopan markkinoilla tietoisuus materiaalitehokkuudesta on kasvanut.

Kerto® LVL: n myynnistä vastaavan Mattilan mukaan Yhdysvalloissa tavallinen kuluttaja ei vielä mieti rakentamisen ilmasto- ja kestävyysasioita, mutta pörssilistatut isot asiakkaat vaativat tietoa puumateriaalin alkuperästä. – On mielenkiintoista nähdä, miten alan messuilla oli ennen yksinomaan metsä- ja puualan sekä rakentamisen ammattilaisia ja nyt yhä enemmän sijoittajia ja finanssimaailman edustajia.

–Me voimme osoittaa, että asiakkaidemme puuelementtien valmistukseen käytettävä puu tulee kestävästi hoidetuista metsistä, käytämme jokaisen puun osan mahdollisimman tehokkaasti. Vaikka puutuotteet valmistetaan Suomessa, asiakkaan lopputuotteen valmistus on usein lähellä markkinaa, missä tunnetaan parhaiten paikalliset olosuhteet, valmistamme sinne sopivia tuotteita ja ratkaisuja.

Mattilan mukaan on tärkeää, että asiakastapaamisissa keskustellaan metsien kestävästä käytöstä ja elinvoimaisuudesta, kun kuitenkin metsien hyvinvointi on kaiken tuotannon perusta. – Asiakkaan kannalta on kiintoisaa hyödyntää puun alkuperää omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan, kun metsien perheomistajuus on hieno arvo kuluttajien silmissä. Myös puuarkkitehtuurilla on suuri merkitys puurakentamisen kiinnostuksen kasvussa.

Puurakentaminen läpimurtovaiheessa

–Me olemme puurakentamisessa läpimurtovaiheessa. Esimerkiksi Benelux maissa kestävä kehitys alkaa olla rakentamisen veturina, kun tietoisuus rakentamisen aikaisista materiaaleista, energiatehokkuudesta, rakennuksen elinkaaresta ja puun vähähiilisyydestä on kasvanut, sanoo Mattila. 

Monissa rakennus- ja kiinteistöalan yrityksissä on Mattilan mukaan nähty, että puurakentamisella - tai osin puutuotteita sisältävällä hybridirakentamisella - voidaan luoda edelläkävijän asema rakentamalla tehokkaammin ja paremmin. – Puurakentamisella voidaan luoda myös brändiä kuluttajalle ja asuntosijoittajille, jotka miettivät sijoituksiaan pitkällä aikajänteellä. Kun asiakkaat haluavat ympäristöystävällisiä rakennuksia ja asuntoja, rakennuttajat ja rakentajat ymmärtävät sen arvon ja haluavat olla uuden innovatiivisen rakentamisen edelläkävijöitä, sekä luoda tällä itselleen uutta liiketoimintaa.

–On hyvä, että säädöksillä ohjataan vähähiiliseen rakentamiseen. Kun hiilijalanjäljen laskenta viedään yhtenäiseen suuntaan, todellinen vertailu eri materiaalien välillä ja niiden kestävyys tulee aidosti esiin. Faktapohjainen vertailu on välttämätöntä, jotta vähähiilisyyttä voidaan aidosti käyttää puurakentamisen markkinoinnissa. Sen merkitys tulee ilmastomuutoskeskustelun myötä kasvamaan, uskoo Mattila.

Periteinen rakentaminen ja puun käyttö voidaan yhdistää

Mattila tunnistaa sen, että perinteisessä betoni-terärakentamisessa mukana olevat yhtiöt eivät siitä hevin luovu ja siirry puuhun. – Me olemme aloittaneet keskustelut siitä, miten perinteinen rakentaminen ja puuraaka-aineen käyttö voidaan yhdistää. Kun tuomme puun olemassa oleviin toimintoihin ja löydämme tavat yhdistää puun käyttö nykyrakentamiseen, muutos alkaa rakennusalan sisältä päin. Uusiutuvassa hiiltä sitovassa puussa nähdään jo nyt suuri potentiaali, mikä lisää sen käyttöä.

–Puurakentamisesta tulee rakentamisen valtavirtaa seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kasvun vetureina ovat kestävyyskeskustelu, vähähiilisen rakentamisen edistäminen sekä tehokkuuden ja kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Rakentamisen elinkaariajattelu vahvistuu ja puu tarjoaa ratkaisun hiilen varastoinnin lisäksi sen uusiokäyttöön ja kierrätykseen elinkaaren päätteeksi.

Mattilan mukaan tavoitteena on, että puurakentamisen komponenttien käyttöä rakentamisessa kehitetään vakiotuotteeksi tehostamalla sen tunnettuutta markkinoilla ja lisäämällä kapasiteettia. Pyrimme pienellä puumäärän käytöllä tehokkaisiin ratkaisuihin ja hyödyntämään materiaalin maksimaalisen tehokkaasti.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laura Mattila
laura.mattila@metsagroup.com

Kuvat

Metsä Groupin myyntijohtaja Laura Mattila
Metsä Groupin myyntijohtaja Laura Mattila
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli

Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste

Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova

Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye