Keski-Suomen maatiloille 1,4 miljoonaa euroa investointitukia

Keski-Suomen ELY-keskus myönsi maatiloille avustusta yhteensä 52 investointiin vuonna 2023. Lukumääräisesti eniten (18 kpl) rahoitettiin investointeja eläinten hyvinvointiin ja ympäristön tilan parantamiseen: tukea käytettiin esimerkiksi parsipeteihin ja lietteen multauslaitteisiin.

Energiainvestointeihin eli käytännössä aurinkopaneelien hankintaan sai tukea kymmenen maatilaa. Biokaasulaitosten rakentamiseen ei viime vuonna haettu tukea missään päin Suomea.

Rahamääräisesti eniten Keski-Suomessa tuettiin maitotilojen navettainvestointeja, joiden yhteenlaskettu tukisumma oli lähes 46 % myönnetystä rahoituksesta. Tukea sai viisi maitotilaa: yksi tila pihattonavetan laajentamiseen ja neljä tilaa lypsyrobotin hankintaan.

Investoinnit aiempaa pienempiä

Rahoitusasiantuntija Jyrki Ijäs Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että keskisuomalaisten maatilojen investointi-into oli viime vuonna samaa tasoa kuin edellisvuonna. Pitkällä aikavälillä investointitukia on haettu vähemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin.

– Investointihankkeet ovat myös pienempiä kuin mitä ne ovat olleet aiemmin. Esimerkiksi lypsy- ja nautakarjarakentamista tuettiin vuosina 2016–2021 keskimäärin yli kahdella miljoonalla eurolla vuodessa, hän taustoittaa.  

Ijäs huomauttaa, että toimintaansa kehittävien maatilojen hankkeisiin on yhä hyvin tarjolla rahoitusta sekä rakentamiseen että energia-, ympäristö- ja eläinten hyvinvointi -investointeihin.

Ruokaviraston mukaan koko Suomessa maatalouden investointitukia myönnettiin viime vuonna 72 miljoonaa euroa yhteensä noin 1 800 kohteeseen. Nuoren viljelijän aloitustukea sai yhteensä 230 uutta maatilayrittäjää. Myös valtakunnallisesti maatilojen investointeja oli vähemmän, ja ne olivat kooltaan keskimäärin pienempiä kuin viime vuosikymmenellä.

Kustannusten kasvu jarruttaa investointeja

Jyrki Ijäs arvioi, että maatilojen investointivalmiuden vähenemiseen on useita syitä, joista yksi on maatalouden pitkään jatkunut kannattavuuskriisi. Niin ikään ilmeinen syy on lihakarjatalouden laajentamisinvestointien hakukielto, joka on ollut voimassa yli kaksi vuotta. 

– Investointihalukkuuden tärkein jarru on kuitenkin tuotanto- ja rakentamiskustannusten kohoaminen parina viime vuonna, Ijäs toteaa.

Hän huomauttaa, että tilanne näkyy myös siten, että yli 50 keskisuomalaista maatilaa, jotka ovat saaneet investointitukea jo aiemmin, hakivat viime vuonna hankkeille jatkoaikaa tai muutosta. Määrä oli puolet suurempi kuin edellisvuonna.

– Kuvastaa epävarmuutta, että rahoituspäätöksen saaneita investointihankkeita ei ole saatu syystä tai toisesta liikkeelle tai vietyä loppuun asti, Ijäs sanoo.

Rekkakuskihaaveet vaihtuivat lihakarjatilaan 

Nuoren viljelijän aloitustukea viime vuonna Keski-Suomessa saaneet kymmenen maatilaa sijaitsevat pääasiassa maakunnan pohjoisosassa: kaksi tilaa Pihtiputaalla, Viitasaarella ja Uuraisissa sekä yksi tila Äänekoskella, Kinnulassa, Saarijärvellä ja Laukaassa.

Yksi uuden isännän saaneista tiloista on lihakarjaa kasvattava Mäntylän tila, jota nyt isännöi  23-vuotias Elmeri Vuorela. Viitasaarella sijaitsevalla tilalla on noin 150 nautaa ja peltoa reilut sata hehtaaria.

Tila on Elmerin vaimon Karoliina Vuorelan kotitila. Nuori isäntä itse ei ole maatilalta kotoisin, mutta osallistui jo seurusteluaikana Karoliinan kotitilan töihin sen verran nohevasti, että tämän vanhemmat ehdottivat nuorelleparille tilan vetovastuun ottamista. Niinpä Elmeri opiskeli agrologiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa, vaikka alkuperäiset urasuunnitelmat olivat ihan toiset. 

– Pienenä minusta piti tulla rekkakuski, ja ensin opiskelinkin logistiikkaa ammattikoulussa, hän paljastaa.  

Nyt Elmeri Vuorela hoitaa lihakarjaa yhdessä tilan edellisen isännän Pekka Räihälän kanssa, ja Karoliina-vaimo käy töissä tilan ulkopuolella. Tuore maatilayrittäjä arvostaa sitä, että työnsä jäljen näkee nopeasti ja rutiineista huolimatta jokainen päivä on erilainen.

– Hyvää on myös se yrittäjyysaspekti: tässä on itsensä pomo, hän toteaa.

Nuori isäntä miettii tuotannon laajentamista lähitulevaisuudessa. Vuorela luottaa siihen, että suomalaiselle maataloustuotannolle riittää kysyntää jatkossakin.

– Uskon, että ihmiset haluavat ostaa kotimaista ruokaa, hän sanoo.