Tammikuu oli kylmin kahdeksaan vuoteen
1.2.2024 10:51:03 EET | Ilmatieteen laitos | Tiedote
Kuukausi alkoi Suomessa erittäin kylmänä, mutta päättyi lauhana. Enontekiöllä mitattiin tammikuun alussa –44,3 astetta; viimeksi kylmempi lukema mitattiin Suomessa vuonna 1999 tammikuussa.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila vaihteli Suomessa lounaissaariston noin ‒3 asteesta Itä-Lapin ‒17 asteeseen. Tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli pääosin 3:n ja 6 asteen välillä. Näin kylmä tammikuu toistuu keskimäärin 5‒10 vuoden välein. Edellisen kerran oli kylmempää tammikuussa vuonna 2016.
Vuosi alkoi paukkupakkasissa, ja tammikuun ensimmäisen viikon aikana oli ajoittain poikkeuksellisen kylmää. Tammikuun alin lämpötila, ‒44,3 astetta, mitattiin Enontekiön lentoasemalla kuukauden 5. päivänä. Tammikuun ylin lämpötila, 5,7 astetta, mitattiin Kemi I majakalla kuukauden 9. päivänä sekä Hammarlandin Märketissä kuukauden 22. päivänä.
Tammikuun viimeinen viikko toi tullessaan vuodenaikaan nähden hyvin lauhaa ilmaa.
Sademäärät lähellä tavanomaisia
Sademäärät olivat tammikuussa lähellä tavanomaista tai hieman sen alle. Pääosin satoi 20‒60 millimetriä. Eniten tammikuussa satoi alustavien tietojen mukaan Joensuun Huhtilammella, 71,8 millimetriä. Vähiten satoi alustavien tietojen mukaan Toholammin Laitalassa, 13,2 millimetriä.
Kuukauden lopussa lunta oli Manner-Suomessa Varsinais-Suomen noin 15 senttimetristä Kilpisjärven 96 senttimetriin. Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa lunta oli muutama sentti. Monin paikoin lunta oli noin 10 senttimetriä tavanomaista enemmän.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelu, puh. 029 539 1000 (vaihde).
Voit ottaa yhteyttä myös Ilmatieteen laitoksen viestintään: ilmatieteenlaitos.fi/medialle
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Kesän UV-säteilykertymä oli Suomessa tavanomaista alhaisempi4.9.2026 10:05:59 EEST | Tiedote
Auringon UV-säteilykertymät jäivät kesä-elokuussa koko maassa alle tavanomaisen tason. Voimakasta UV-säteilyä mitattiin kuitenkin yhtä monena päivänä kuin kesäisin keskimäärin.
ESA laukaisee FLEX-satelliitin syyskuussa – Ilmatieteen laitoksen menetelmät auttavat tutkimaan kasvien yhteyttämistä2.9.2026 10:28:16 EEST | Tiedote
Euroopan avaruusjärjestö ESAn kasvien yhteyttämistä tutkiva FLEX-satelliitti on määrä laukaista 15. syyskuuta. Ilmatieteen laitos on kehittänyt FLEX-missiota varten menetelmiä, joiden avulla satelliittimittauksissa voidaan ottaa huomioon ilmakehän vaikutus ja määrittää yhteyttämiseen liittyvä fluoresenssisignaali tarkasti.
Finnish Meteorological Institute helps ESA yield information about photosynthesis from space2.9.2026 10:28:16 EEST | Press release
The European Space Agency’s FLEX photosynthesis mission is scheduled for launch on 15 September. The Finnish Meteorological Institute has developed methods for FLEX mission that help account for atmospheric effects and enable accurate estimates of the fluorescence signal linked to photosynthesis.
Elokuu ja kesä olivat Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia – sateita kertyi paikoin runsaasti1.9.2026 11:35:22 EEST | Tiedote
Hellepäiviä oli koko maan tasolla kesällä tavanomainen määrä, mutta alueellisesti liki kaikkialla tavanomaista vähemmän.
Uusi menetelmä auttaa arvioimaan Suomen päästöbudjettia28.8.2026 09:52:00 EEST | Blogi
Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä, jolla voi määrittää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa yhteensopivia kansallisia päästöbudjetteja. Menetelmä ottaa huomioon kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden ja globaalien päästöskenaarioiden laskentatapojen eroja, ja sitä sovellettiin Suomen päästöbudjetin arviointiin. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen kirjoittaa puheenvuorossaan tutkimuksen tuloksista ja niiden merkityksestä Suomen ilmastotavoitteille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme