Tampereen yliopisto

Väitös: Pelit sitouttavat ihmisiä ilmastonmuutokseen

Jaa

Väitöstutkimuksessaan Daniel Fernández Galeote tutkii pelien ja pelillistämisen mahdollisuuksia ihmisten sitouttamiseksi ilmastonmuutoskysymyksiin. Tutkimustaan varten hän myös kehitti ja testasi digitaalista peliä, jonka avulla tutkitaan ilmastokriisin hyvinvointivaikutuksia. Väitöskirja osoittaa, että pelit ovat onnistuneet yhdistämään erilaisia pelaajia monimutkaisiin ympäristöaiheisiin ja tarjoamaan heille samalla miellyttäviä ja merkityksellisiä kokemuksia.

Väitöstutkija Daniel Fernández Galeote
Väitöstutkija Daniel Fernández Galeote Kuva: Laura López

Ilmastonmuutos on monimutkainen ja usein ylivoimaiselta vaikuttava kestävän kehityksen haaste. Vaikka ilmastotoimilla on kiire, vuosikymmeniä kestäneet ponnistelut tietoisuuden levittämiseksi eivät ole saaneet kansalaisia riittävästi liikkeelle toteuttamaan tehokkaita muutoksia ja vaatimaan niitä aktiivisesti hallituksilta ja organisaatioilta. Ne, jotka pyrkivät sitouttamaan ihmisiä ilmastotoimiin, etsivät jatkuvasti tehokkaita menetelmiä paitsi täsmällisen ja asianmukaisen tiedon tarjoamiseen myös tunnetasolla tapahtuvan yhteyden edistämiseen ilmastoasioita ja niihin liittyvää toimintaa kohtaan.

– Pelit ja pelillistäminen ovat uusimpia ja kiehtovimpia välineitä ilmastokysymyksiin sitouttamisen kentällä. Julkisessa keskustelussa vallitsevan yleisen optimismin ja pelien todellista potentiaalia koskevan tieteellisen ymmärryksen välillä on kuitenkin vielä kuilu, Fernández Galeote sanoo.

Immersiivistä virtuaaliteknologiaa hyödynnetään peleissä harvoin

Väitöstutkimuksessaan Fernández Galeote tutki pelien ja pelillistämisen mahdollisuuksia ihmisten sitouttamiseksi ilmastokysymyksiin. Hän tutki myös aiheeseen liittyviä, jo olemassa olevia pelillistettyjä interventioita ja pelejä.

–Tulokset osoittavat, että suurta osaa olemassa olevista tutkimuksista voitaisiin parantaa niiden raportoinnin ja suunnittelun osalta. Tutkimus osoitti myös, että yhdessäkään pelissä ei käsitelty ilmastokriisin vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, ja vain harvoissa hyödynnettiin immersiivistä virtuaaliteknologiaa, hän sanoo.

Pelaajat oppivat ja nauttivat kokemuksesta

Nykytutkimuksessa ja -käytännöissä havaittujen puutteiden perusteella Fernández Galeote kehitti ja suunnitteli yhdelle pelaajalle tarkoitetun, tarinapohjaisen digipelin nimeltä Climate Connected: Outbreak. Pelissä tarkastellaan ilmastokriisin hyvinvointivaikutuksia, ja se kannustaa pelaajia oppimaan ja pohtimaan niitä monia toimia, joita kansalaiset voivat toteuttaa esimerkiksi Suomen kaltaisessa maassa. Pelin kehittämiseksi tehtiin käyttäjätutkimus ja valmista peliä testattiin kokeessa, johon osallistui yli sata henkilöä.

–Tulokset osoittavat, että pelaajat oppivat samassa määrin kuin ne, jotka lukivat informatiivisia kaavioita ja grafiikkaa sisältävän tekstin. Myös pelaajaryhmän asenteet, ympäristöasioihin liittyvä minäpystyvyys ja toiminta olivat vertailukelpoisia lukijaryhmän kanssa vielä muutama päivä kokeen jälkeen. Pelaajat, etenkin virtuaaliteknologiaa käyttäneet, kuitenkin nauttivat kokemuksestaan enemmän kuin pelkän tekstin lukeneet, Fernández Galeote sanoo.

Ilmastopelien suunnittelu edellyttää tarkkuutta ja varovaisuutta

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pelit ovat tehokkaita sitouttamisvälineitä, mutta ne eivät välttämättä aina tarjoa selkeää etua perinteisempiin ja vähemmän resursseja vaativiin vaihtoehtoihin verrattuna. Tarvitaan vielä lisätutkimuksia muihin konteksteihin, kohderyhmiin ja malleihin liittyen.

–Tutkimusta varten kehitetty ja siinä käytetty peli on vain yksi mahdollinen malli lukemattomien mahdollisuuksien joukossa, Fernández Galeote sanoo ja korostaa, että tutkijoiden ja suunnittelijoiden pitäisi harkita jokaisessa tilanteessa huolellisesti uusien pelien tarpeellisuutta.

–Joitakin keskeisiä kysymyksiä ovat: tuottaako peli lisäarvoa, kun otetaan huomioon yleisömme, kontekstimme ja tavoitteemme? Jos tuottaa, onko tällainen peli jo olemassa? Jos sellaista ei löydy, onko meillä käytettävissämme taidot ja resurssit, joita tarvitaan hyvän pelin tekemiseen? Ei ole kovin kestävää tuoda maailmaan lisää tuotteita, jos niille ei ole tarvetta tai jos niiden onnistuneelle tuottamiselle ei ole takeita. Toivon, että tutkimukseni voi auttaa tunnistamaan jo olemassa olevia tuotteita sekä tukea uusien tuotteiden luomisessa.

Fernández Galeoten väitöstutkimus osoittaa, että pelit voivat tuoda ympäristön kestävyyteen liittyviä kysymyksiä erilaisille yleisöille aina koululaisista johtajiin ja poliittisiin päättäjiin. Hän aikoo jatkaa tutkimustaan pelien ja ympäristöaiheiden risteyskohdassa Tampereen yliopiston Gamification Group -tutkimusryhmässä keskittyen pelillistämisen mahdolliseen rooliin kestävän siirtymän tukemisessa.

Väitöstilaisuus keskiviikkona 14. helmikuuta

Yhteiskuntatieteiden maisteri (Internet- ja pelitutkimus) Daniel Fernández Galeoten pelillistämisen alaan kuuluva väitöskirja Gamification and Climate Change Engagement: Building knowledge, developing practice, and studying experiences and effects tarkastetaan Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa keskiviikkona 14. helmikuuta 2024 kello 12 alkaen Päätalon salissa D11 (osoite: Kalevantie 4, Tampere).

Vastaväittäjänä toimii professori Alexander Klippel (Wageningen University & Research, Hollanti). Kustoksena toimii professori Juho Hamari Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Daniel Fernandez Galeote
daniel.fernandezgaleote@tuni.fi

Kuvat

Väitöstutkija Daniel Fernández Galeote
Väitöstutkija Daniel Fernández Galeote
Kuva: Laura López
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja14.8.2025 13:45:29 EEST | Tiedote

Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.

Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.

Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote

Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.

Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye