Caruna hakee muutosta Energiaviraston valvontamalliin markkinaoikeudesta

Energiaviraston valvontamalli vuosille 2024–2031 heikentää huomattavasti yhtiön toimintaedellytyksiä ja kykyä investoida verkkoon tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi. Caruna arvioi, että puhtaan siirtymän, huoltovarmuuden ja sähköistyvän yhteiskunnan kehityshankkeet viivästyvät merkittävästi Carunan toimialueilla tämän takia.

”Olemme erittäin pettyneitä lopputulokseen. Mielestämme Energiavirasto ei huomioinut riittävästi alan ja sidosryhmien lausunnoissa esille nostamia huolia menetelmämuutosten vaikutuksista yhtiöiden kykyyn kehittää verkkoaan ja operatiivista toimintaansa. Todelliset toiminnan kustannukset ovat kasvaneet inflaatiosta ja korkotasojen noususta johtuen. Arviomme on, että kustannukset nousevat edelleen seuraavan kahdeksan vuoden aikana puhtaan siirtymän, toimitusvarmuuden ja verkon ikääntymisen lisäämän investointitarpeen takia”, sanoo Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja Noora Neilimo-Kontio.

Caruna arvioi parhaillaan olemassa olevia ja suunniteltuja investointisuunnitelmia sekä näihin liittyviä sopeutustarpeita.

”Joudumme kiinnittämään entistä enemmän huomiota yksittäisten investointien kannattavuuteen, pidemmän tähtäimen tulovirran varmistamiseen sekä siihen, että kykymme ylläpitää luottoluokitusta rahoituksen saamisen ja maksukyvyn turvaamiseksi säilyy heikkenevästä liiketoiminnan kassavirrasta huolimatta. Näemme, että Energiaviraston päätös on osin lainvastainen sekä puutteellisesti valmisteltu, ja siksi haemme siihen muutosta”, sanoo Noora Neilimo-Kontio.

Puhdas siirtymä vaikuttaa sähkön kulutuksen kasvuun Suomessa. Ennusteen mukaan sähkön kulutuksen ennakoidaan lisääntyvän yli 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Sähköverkkojen rooli suomalaisten yhteiskunnan sähköistymisen mahdollistajana on keskeinen. Euroopassa sähköverkkojen kehittämisellä nähdään keskeinen rooli puhtaan siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa käännytään nyt uusilla valvontamenetelmillä vastakkaiseen suuntaan.