Keskeytykset ja liian suuri työn määrä ovat nousseet entisestään kuormitustekijöinä
Työn jatkuvat keskeytykset, liiallinen työn määrä ja kova työtahti aiheuttavat merkittävää psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla. Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin mukaan joka kolmas arvioi keskeytyksiä esiintyvän omalla työpaikalla jatkuvasti, kun vuonna 2016 näin arvioi joka neljäs. Kuormitusta lisäävät myös liiallinen tiedon määrä ja jatkuva tavoitettavuus.
Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen mediatiedote 8.2.2024
Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus tehtiin marraskuussa 2023. Tällä kertaa teemaksi valittiin psykososiaaliset tekijät ja niiden hallinta. Paneelissa oli sama teema vuonna 2016.
Vastaajista 34 prosenttia arvioi keskeytysten kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikalla (25 prosenttia vuonna 2016) ja jossain määrin 53 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia vastaajista arvioi liiallisen tiedon määrän kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikallaan.
Olennaistaminen voi auttaa kohtuullistamaan työmäärää
Työjärjestelyjen osalta liian suuren työmäärän tai kovan työtahdin koki 27 prosenttia jatkuvasti, 60 prosenttia jossain määrin. Jatkuvan tavoitettavuuden koki omalla työpaikallaan kuormittavan jatkuvasti 21 prosenttia ja jossain määrin 51 prosenttia.
Jos työmäärä näyttää kasvavan liialliseksi, on tutkijan mukaan syytä pysähtyä harkitsemaan, onko resursseja lisättävissä tai jotakin karsittavissa.
– Yksi keino on olennaistaa työtä, mikä tarkoittaa työn ytimen kirkastamista, olennaisimpien tehtävien tunnistamista ja työn rajaamista tämän pohjalta niin, että työmäärä on kohtuullinen. Työn määrästä, työtehtävistä ja työnjaosta kannattaa keskustella yhdessä, jotta voidaan luoda yhteinen näkemys siitä, mikä on olennaista ja mistä voidaan luopua, vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta kehottaa.
Kuormitustekijöitä tunnistetaan, mutta niiden hallinta on haastavaa
Työsuojelupaneeli osoittaa, että työpaikoilla on käytössä toimivia keinoja kuormitustekijöiden arviointiin. Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti, että omalla työpaikalla oli tehty psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskien arviointia. 70 prosentin mukaan työterveyshuollon toteuttamaan työpaikkaselvitykseen oli sisältynyt psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi. Kuormitustekijöiden tunnistamisessa auttavat myös henkilöstö- ja ilmapiirikyselyt.
Tunnistamisesta huolimatta kuormituksen hallinta koetaan vaativaksi. 76 prosenttia vastaajista arvioi, että psykososiaalisen kuormituksen hallinta on erittäin tai melko haastavaa. Kuormituksen hallintaa voivat vaikeuttaa oman alan tai työpaikan haasteet, kuten työvoimapula tai muutosneuvottelut. Yhtä yleispätevää ratkaisua kuormituksen hallintaan ei ole.
– Erilaisiin kuormitustekijöihin tarvitaan erilaisia hallintakeinoja. Kuormituksen hallinnan ykköskeino on vaalia avointa, luottamuksellista keskusteluilmapiiriä ja vuorovaikutusta sekä työntekijän ja esihenkilön välillä että koko työyhteisön kesken, erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta toteaa.
Vastaajat tunnistivat hallintakeinoiksi myös muun muassa työterveyshuollon palvelut, työjärjestelyt palautumismahdollisuuksineen sekä ohjeet ja koulutuksen.
Työn muutosten aiheuttama kuormitus on vähentynyt
Työsuojelupaneelin kyselytutkimus osoittaa myös myönteistä kehitystä. Työn jatkuvien muutosten aiheuttama psykososiaalinen kuormitus on vähentynyt 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2016 vuoteen 2023. Viidesosa vastaajista arvioi nyt omalla työpaikallaan esiintyvän jatkuvien muutosten aiheuttamaa psykososiaalista kuormitusta jatkuvasti (31 prosenttia vuonna 2016).
Kaikkiaan työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvien kuormitustekijöiden osalta tilanne arvioitiin tuoreimmassa tutkimuksessa hieman positiivisemmin kuin vuonna 2016.
Häirintää tai epäasiallista kohtelua ei tunnistanut omalla työpaikallaan 73 prosenttia vastaajista. Epätasa-arvoista tai syrjivää kohtelua ei tunnistanut omalla työpaikallaan 69 prosenttia vastaajista. Kaksi kolmasosaa vastaajista mainitsi, että työsuhteen epävarmuutta ei juurikaan esiinny.
Työsuojelupaneeli
- Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle.
- Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön.
- Tuorein kysely tehtiin marraskuussa 2023. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 597 henkilöä.
- Paneelissa oli sama teema vuonna 2016 (N=822)
Tutustu aineistoihin
Työsuojelupaneeli tarjoaa ajankohtaista tilannetietoa | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.
Työsuojelu ja työn psykososiaaliset tekijät | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Lisätiedot
- Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, puh 043 824 0034, hanna.uusitalo[at]ttl.fi
- Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
- Kehittämispäällikkö Jarna Savolainen, Työturvallisuuskeskus, puh 040 561 2022, jarna.savolainen[at]ttk.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Internationellt samarbete skapar nya möjligheter för att främja mental hälsa på arbetsplatser17.6.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Många länder möter liknande utmaningar när det gäller hantering av psykosociala faktorer på arbetsplatsen. Genom att dela kunskap och goda praxis över nationsgränser skapas möjlighet att försöka lösa dessa utmaningar tillsammans. Första hjälpen-förpackningen för mental hälsa erbjuder akut hjälp till små arbetsplatser för att stödja medarbetarnas mentala välbefinnande.
Kansainvälinen yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla17.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Monissa maissa kohdataan samankaltaisia haasteita psykososiaalisten tekijöiden käsittelemisessä työpaikoilla. Jakamalla osaamista ja hyviä käytänteitä yli valtiorajojen näitä haasteita voidaan pyrkiä ratkomaan yhdessä. Mielenterveyden ensiapupakkaus tarjoaa ensihätään apua pienille työpaikoille työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
International collaboration brings new opportunities to support mental health in workplaces17.6.2025 08:00:00 EEST | Press release
In many countries, similar challenges related to mental health are encountered in workplaces. By sharing expertise and best practices across borders, these challenges can be addressed collectively. The Mental Health First Aid Kit offers immediate support for small workplaces in promoting employees' mental well-being.
Fördelarna med distansarbete fördelas inte jämnt – effekterna varierar mellan olika arbetstagargrupper16.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete kan öka välbefinnandet och lätta på arbetsbördan, men det gynnar inte alla lika mycket. Till exempel kan upplevelserna skilja sig åt mellan chefer och arbetstagare. Arbetshälsoinstitutets longitudinella undersökning inom projektet HYMY ger ny information om varför distansarbete kan försvaga förtroendet och gemenskapen – och i vilka roller och livssituationer det kan stödja välbefinnandet.
Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin16.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme