Keskeytykset ja liian suuri työn määrä ovat nousseet entisestään kuormitustekijöinä
8.2.2024 08:30:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Työn jatkuvat keskeytykset, liiallinen työn määrä ja kova työtahti aiheuttavat merkittävää psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla. Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin mukaan joka kolmas arvioi keskeytyksiä esiintyvän omalla työpaikalla jatkuvasti, kun vuonna 2016 näin arvioi joka neljäs. Kuormitusta lisäävät myös liiallinen tiedon määrä ja jatkuva tavoitettavuus.
Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen mediatiedote 8.2.2024
Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus tehtiin marraskuussa 2023. Tällä kertaa teemaksi valittiin psykososiaaliset tekijät ja niiden hallinta. Paneelissa oli sama teema vuonna 2016.
Vastaajista 34 prosenttia arvioi keskeytysten kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikalla (25 prosenttia vuonna 2016) ja jossain määrin 53 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia vastaajista arvioi liiallisen tiedon määrän kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikallaan.
Olennaistaminen voi auttaa kohtuullistamaan työmäärää
Työjärjestelyjen osalta liian suuren työmäärän tai kovan työtahdin koki 27 prosenttia jatkuvasti, 60 prosenttia jossain määrin. Jatkuvan tavoitettavuuden koki omalla työpaikallaan kuormittavan jatkuvasti 21 prosenttia ja jossain määrin 51 prosenttia.
Jos työmäärä näyttää kasvavan liialliseksi, on tutkijan mukaan syytä pysähtyä harkitsemaan, onko resursseja lisättävissä tai jotakin karsittavissa.
– Yksi keino on olennaistaa työtä, mikä tarkoittaa työn ytimen kirkastamista, olennaisimpien tehtävien tunnistamista ja työn rajaamista tämän pohjalta niin, että työmäärä on kohtuullinen. Työn määrästä, työtehtävistä ja työnjaosta kannattaa keskustella yhdessä, jotta voidaan luoda yhteinen näkemys siitä, mikä on olennaista ja mistä voidaan luopua, vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta kehottaa.
Kuormitustekijöitä tunnistetaan, mutta niiden hallinta on haastavaa
Työsuojelupaneeli osoittaa, että työpaikoilla on käytössä toimivia keinoja kuormitustekijöiden arviointiin. Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti, että omalla työpaikalla oli tehty psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskien arviointia. 70 prosentin mukaan työterveyshuollon toteuttamaan työpaikkaselvitykseen oli sisältynyt psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi. Kuormitustekijöiden tunnistamisessa auttavat myös henkilöstö- ja ilmapiirikyselyt.
Tunnistamisesta huolimatta kuormituksen hallinta koetaan vaativaksi. 76 prosenttia vastaajista arvioi, että psykososiaalisen kuormituksen hallinta on erittäin tai melko haastavaa. Kuormituksen hallintaa voivat vaikeuttaa oman alan tai työpaikan haasteet, kuten työvoimapula tai muutosneuvottelut. Yhtä yleispätevää ratkaisua kuormituksen hallintaan ei ole.
– Erilaisiin kuormitustekijöihin tarvitaan erilaisia hallintakeinoja. Kuormituksen hallinnan ykköskeino on vaalia avointa, luottamuksellista keskusteluilmapiiriä ja vuorovaikutusta sekä työntekijän ja esihenkilön välillä että koko työyhteisön kesken, erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta toteaa.
Vastaajat tunnistivat hallintakeinoiksi myös muun muassa työterveyshuollon palvelut, työjärjestelyt palautumismahdollisuuksineen sekä ohjeet ja koulutuksen.
Työn muutosten aiheuttama kuormitus on vähentynyt
Työsuojelupaneelin kyselytutkimus osoittaa myös myönteistä kehitystä. Työn jatkuvien muutosten aiheuttama psykososiaalinen kuormitus on vähentynyt 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2016 vuoteen 2023. Viidesosa vastaajista arvioi nyt omalla työpaikallaan esiintyvän jatkuvien muutosten aiheuttamaa psykososiaalista kuormitusta jatkuvasti (31 prosenttia vuonna 2016).
Kaikkiaan työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvien kuormitustekijöiden osalta tilanne arvioitiin tuoreimmassa tutkimuksessa hieman positiivisemmin kuin vuonna 2016.
Häirintää tai epäasiallista kohtelua ei tunnistanut omalla työpaikallaan 73 prosenttia vastaajista. Epätasa-arvoista tai syrjivää kohtelua ei tunnistanut omalla työpaikallaan 69 prosenttia vastaajista. Kaksi kolmasosaa vastaajista mainitsi, että työsuhteen epävarmuutta ei juurikaan esiinny.
Työsuojelupaneeli
- Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle.
- Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön.
- Tuorein kysely tehtiin marraskuussa 2023. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 597 henkilöä.
- Paneelissa oli sama teema vuonna 2016 (N=822)
Tutustu aineistoihin
Työsuojelupaneeli tarjoaa ajankohtaista tilannetietoa | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.
Työsuojelu ja työn psykososiaaliset tekijät | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Lisätiedot
- Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, puh 043 824 0034, hanna.uusitalo[at]ttl.fi
- Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
- Kehittämispäällikkö Jarna Savolainen, Työturvallisuuskeskus, puh 040 561 2022, jarna.savolainen[at]ttk.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu SuomiAreenaan 24.6. ja 25.6.: Väki vähenee, päättyvätkö pidot?22.6.2026 13:31:17 EEST | Kutsu
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys on alhainen ja työikäisten määrä kääntyy laskuun. Nuorilla on kannettavana entistä suurempi vastuu. Mistä ratkaisu hankalaan yhtälöön? Tervetuloa DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien sekä Itlan tilaisuuksiin SuomiAreenaan Poriin!
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme