Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista
Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.
Helene Schjerfbeck oli erityisen mieltynyt ranskalaistyylisiin vaatteisiin, ja ranskalaiset muotilehdet toimivat inspiraationa myös hänen maalauksilleen. Muotikuvien naisten itsevarma eleganssi tuli osaksi Schjerfbeckin maalausten modernia naiskuvausta. Schjerfbeckin ja hänen serkuntyttärensä Dora Estlanderin (1888–1968) kirjeenvaihto vuosilta 1922–1945 paljastaa taiteilijan suuren kiinnostuksen pukuihin ja muotiin. He keskustelevat muodista, kankaista ja kaavoista, ja kirjeistä ilmenee, että vaatteet ja asusteet olivat Schjerfbeckille tärkeitä sekä osana taiteellista luomista että vastapainona työlle. Kirjeet kertovat myös siitä, miten vaatteita hankittiin, ommeltiin ja huollettiin.
Schjerfbeck & muoti -kirjassa esitellään rinnakkain maalaustaidetta ja historiallisia pukuja, muodin ja kuvataiteen kehitystä sekä modernin elämän ilmiöitä 1880-luvulta 1950-luvulle asti. Vanhat muotikuvat ja taideteokset ilmentävät Schjerfbeckin aikakauden pukuloistoa ja vaatetuksen arkea. Kirja esittelee myös pukujen valmistuksen ja suomalaisen ateljeemuodin historiaa vapaa-ajan asuista loisteliaisiin iltapukuihin sekä panssarimaisista korseteista liikkuvuuden mahdollistaviin asuihin.
Kirjassa esitellään Schjerfbeckin lisäksi edustava joukko suomalaisen modernin taiteen kärkinimiä: Gunnar Berndtson, Väinö Blomstedt, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Ragnar Ekelund, Akseli Gallen-Kallela, Olga Gummerus-Ehrström, Axel Haartman, Greta Hällfors-Sipilä, Eero Järnefelt, Erkki Koponen, Väinö Kunnas, Vilho Lampi, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Ilmari Vuori, Dora Wahlroos, Matti Warén, Torsten Wasastjerna ja Maria Wiik.
Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950
Kirjoittajat: Sue Cedercreutz-Suhonen, Ritva Koskennurmi-Sivonen, Marja Lahelma, Lotta Nylund, Katri Pyysalo, Irma Romero
Parvs & Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, 2024, 136 sivua, sidottu
Kirja on saatavilla myös ruotsiksi nimellä Schjerfbeck & mode – konst och dräkthistoria 1880–1950.
Villa Gyllenbergin näyttely Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on avoinna 14.2.–9.6.2024, ja sen ovat kuratoineet kirjan toimittaja, museon intendentti Lotta Nylund, taidehistorioitsija Marja Lahelma ja pukuhistorian asiantuntija Katri Pyysalo, jotka ovat myös teoksen kirjoittajia.
Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto toimittajille: Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi
Lisätiedot näyttelystä: Siiri Oinonen, yleisöpalveluvastaava, Villa Gyllenberg, siiri.oinonen@gyllenbergs.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote
Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.
Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote
Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?
Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote
Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.
Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.
Uutuuskirja "Catch" esittelee suomalaisten nykytaiteilijoiden teoksia2.11.2023 14:29:38 EET | Tiedote
Parvs-kustantamon ja Serlachius-museoiden yhdessä julkaisema kirja Catch kokoaa joukon suomalaisia taiteilijoita pohtimaan teoksissaan sitä, miten virtaavan elämän arvokkaita hetkiä on mahdollista "napata talteen" taiteen keinoin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme