Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista

Jaa

Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert EdelfeltJalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.

Helene Schjerfbeck oli erityisen mieltynyt ranskalaistyylisiin vaatteisiin, ja ranskalaiset muotilehdet toimivat inspiraationa myös hänen maalauksilleen. Muotikuvien naisten itsevarma eleganssi tuli osaksi Schjerfbeckin maalausten modernia naiskuvausta. Schjerfbeckin ja hänen serkuntyttärensä Dora Estlanderin (1888–1968) kirjeenvaihto vuosilta 1922–1945 paljastaa taiteilijan suuren kiinnostuksen pukuihin ja muotiin. He keskustelevat muodista, kankaista ja kaavoista, ja kirjeistä ilmenee, että vaatteet ja asusteet olivat Schjerfbeckille tärkeitä sekä osana taiteellista luomista että vastapainona työlle. Kirjeet kertovat myös siitä, miten vaatteita hankittiin, ommeltiin ja huollettiin.

Schjerfbeck & muoti -kirjassa esitellään rinnakkain maalaustaidetta ja historiallisia pukuja, muodin ja kuvataiteen kehitystä sekä modernin elämän ilmiöitä 1880-luvulta 1950-luvulle asti. Vanhat muotikuvat ja taideteokset ilmentävät Schjerfbeckin aikakauden pukuloistoa ja vaatetuksen arkea. Kirja esittelee myös pukujen valmistuksen ja suomalaisen ateljeemuodin historiaa vapaa-ajan asuista loisteliaisiin iltapukuihin sekä panssarimaisista korseteista liikkuvuuden mahdollistaviin asuihin.

Kirjassa esitellään Schjerfbeckin lisäksi edustava joukko suomalaisen modernin taiteen kärkinimiä: Gunnar Berndtson, Väinö Blomstedt, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Ragnar Ekelund, Akseli Gallen-Kallela, Olga Gummerus-Ehrström, Axel Haartman, Greta Hällfors-Sipilä, Eero Järnefelt, Erkki Koponen, Väinö Kunnas, Vilho Lampi, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Ilmari Vuori, Dora Wahlroos, Matti Warén, Torsten Wasastjerna ja Maria Wiik.

Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950
Kirjoittajat: Sue Cedercreutz-Suhonen, Ritva Koskennurmi-Sivonen, Marja Lahelma, Lotta Nylund, Katri Pyysalo, Irma Romero
Parvs & Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, 2024, 136 sivua, sidottu

Kirja on saatavilla myös ruotsiksi nimellä Schjerfbeck & mode – konst och dräkthistoria 1880–1950.

Villa Gyllenbergin näyttely Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on avoinna 14.2.–9.6.2024, ja sen ovat kuratoineet kirjan toimittaja, museon intendentti Lotta Nylund, taidehistorioitsija Marja Lahelma ja pukuhistorian asiantuntija Katri Pyysalo, jotka ovat myös teoksen kirjoittajia.

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto toimittajille: Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi

Lisätiedot näyttelystä: Siiri Oinonen, yleisöpalveluvastaava, Villa Gyllenberg, siiri.oinonen@gyllenbergs.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Helene Schjerfbeck: ”Laiturilla”, 1879, öljy kankaalle, 38,5 ✕ 35,2 cm, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä
Helene Schjerfbeck: ”Laiturilla”, 1879, öljy kankaalle, 38,5 ✕ 35,2 cm, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Nuori tyttö koivujen alla”, 1891, öljy kankaalle, 68,5 ✕ 78 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Helene Schjerfbeck: ”Nuori tyttö koivujen alla”, 1891, öljy kankaalle, 68,5 ✕ 78 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Eydtkuhnenin tyttö II”, 1927, öljy kankaalle, 70 ✕ 54,5 cm,  Yjrö ja Nanny Kauniston kokoelma, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo
Helene Schjerfbeck: ”Eydtkuhnenin tyttö II”, 1927, öljy kankaalle, 70 ✕ 54,5 cm, Yjrö ja Nanny Kauniston kokoelma, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Pakeneva kreivitär”, 1917, hiili, vesiväri ja guassi paperille, 36,5 ✕ 25 cm, yksityiskokoelma
Helene Schjerfbeck: ”Pakeneva kreivitär”, 1917, hiili, vesiväri ja guassi paperille, 36,5 ✕ 25 cm, yksityiskokoelma
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Nainen ja sininen hiuskoriste, Guysin mukaan”, 1940, öljy kankaalle, 69 ✕ 61 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Helene Schjerfbeck: ”Nainen ja sininen hiuskoriste, Guysin mukaan”, 1940, öljy kankaalle, 69 ✕ 61 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Lataa
Puvun materiaalina on kevyt barège-kangas, joka on villan ja silkin sekoitetta. Kaulus on tummanpunaista samettia. Jenny Simolin (1858–1946) käytti pukua Nylands nation -osakunnan tanssiaisissa 1886 ja myöhemmin samana vuonna myös tyttärensä ristiäisissä. Stiftelsen Kulla herrgård
Puvun materiaalina on kevyt barège-kangas, joka on villan ja silkin sekoitetta. Kaulus on tummanpunaista samettia. Jenny Simolin (1858–1946) käytti pukua Nylands nation -osakunnan tanssiaisissa 1886 ja myöhemmin samana vuonna myös tyttärensä ristiäisissä. Stiftelsen Kulla herrgård
Lataa
Albert Edelfelt: ”Sophie Manzey”, 1880, öljy kankaalle, 76 ✕ 60 cm,  Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Albert Edelfelt: ”Sophie Manzey”, 1880, öljy kankaalle, 76 ✕ 60 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Lataa
Ranskalaisen Modes d’Été -muotilehden tyylikästä ja linjakasta eleganssia vuodelta 1938
Ranskalaisen Modes d’Été -muotilehden tyylikästä ja linjakasta eleganssia vuodelta 1938
Lataa
La Roben mainos Muotikuva-lehdessä 3/1944 oli poikkeuksellinen, sillä ateljeet eivät juuri koskaan mainostaneet lehdissä. Tämä La Roben harvinainen mainos antaa monipuolisemman kuvan kyseisen ateljeen palveluista, kuin mitä niiltä tavallisesti odotettiin. Pukuja teetettiin yleensä juhliin, töihin ja arkikäyttöön. Ateljeepuku kotona tai pihamaalla oli varmasti erikoisuus.
La Roben mainos Muotikuva-lehdessä 3/1944 oli poikkeuksellinen, sillä ateljeet eivät juuri koskaan mainostaneet lehdissä. Tämä La Roben harvinainen mainos antaa monipuolisemman kuvan kyseisen ateljeen palveluista, kuin mitä niiltä tavallisesti odotettiin. Pukuja teetettiin yleensä juhliin, töihin ja arkikäyttöön. Ateljeepuku kotona tai pihamaalla oli varmasti erikoisuus.
Lataa
Aikansa huippumalli Nora Mäkinen Salon Lindbladin mustassa poimutuksin valmistetussa kreppikankaisessa iltapuvussa. Muotikuva 1/1947
Aikansa huippumalli Nora Mäkinen Salon Lindbladin mustassa poimutuksin valmistetussa kreppikankaisessa iltapuvussa. Muotikuva 1/1947
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Tumma nainen”, 1929, öljy kankaalle, 53,5 ✕ 41,5 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Helene Schjerfbeck: ”Tumma nainen”, 1929, öljy kankaalle, 53,5 ✕ 41,5 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Lataa
Vaatesuunnittelija-ompelija Irma Romeron tulkinta mallin asusta Helene Schjerfbeckin maalauksessa Tumma nainen (1929). Kimono­tyyliset takit ja vekkihameet olivat muotia 1920-luvulla. Kukkakuosi on käsinmaalattu oliivinvihreäksi värjätylle kreppisilkille.
Vaatesuunnittelija-ompelija Irma Romeron tulkinta mallin asusta Helene Schjerfbeckin maalauksessa Tumma nainen (1929). Kimono­tyyliset takit ja vekkihameet olivat muotia 1920-luvulla. Kukkakuosi on käsinmaalattu oliivinvihreäksi värjätylle kreppisilkille.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Anni Kinnusen valokuvateos ”The Great Escape” on pelottavan kaunis todellisuuspako29.4.2024 12:06:14 EEST | Tiedote

Kuvataiteilija Anni Kinnusen The Great Escape on kriittinen puheenvuoro ajasta, jossa muunneltu todellisuus on totta ja jossa mihinkään ei voi luottaa. Kinnusen valokuvia katsoessa on mahdotonta olla ajattelematta performanssia, teon taidetta, elettä, esitystä. Toisaalta kuvat lähestyvät maalausta, esteettistä pintaa, joka kertoo meille tarinoita, esittää epätosia väitteitä.

Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote

Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.

Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote

Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?

Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote

Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye