STTK ry.

SAK, Akava ja STTK: Hallitus uhkaa kaataa EU:n yritysvastuudirektiivin

Jaa

Suomi aikoo olla äänestämättä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, vaikka se on aiemmin sitä nimenomaan vaatinut.

Yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Yrityksille tulisi myös velvollisuus laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden liiketoiminta saataisiin YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen ilmastotavoitteiden mukaiseksi.

Direktiivin myötä yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi paremmat mahdollisuudet saada oikeutta EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Siksi useissa maissa olisi välttämätöntä laajentaa kanneoikeutta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta, mitä Suomen hallitus vastustaa. Hallitus lähetti viime viikolla eduskunnan käsittelyyn kannan, jonka mukaan Suomi on valmis kaatamaan yritysvastuudirektiivin EU:n neuvoston kokouksessa 9. helmikuuta. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat voimakkaasti kansanedustajiin Suomen kannan muuttamiseksi yritysvastuudirektiiviä puoltavaksi.

Ryhmäkanneoikeuden laajentaminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt voisivat edustaa ihmisoikeusloukkausten uhreja oikeudessa omissa nimissään. Todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentaminen taas on välttämätöntä, jotta uhrien kanteet ylipäätään voisivat menestyä tuomioistuimissa.
- Hallituksen kanta on vastuuton, sillä molemmat näistä uhrin oikeussuojaa vahvistavista direktiiviesityksistä ovat välttämättömiä direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi ne ovat Euroopan perusoikeusviraston suosituksen mukaisia, toteaa SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka.

Suomen hallituksen kannanmuutos tuntuu erikoiselta siksikin, että Suomi on direktiiviä alun alkaen vaatinut. Suomi sai myös useita keskeisiä tavoitteitaan läpi neuvotteluissa. Euroopan tasoinen direktiivi takaisi sisämarkkinoilla yrityksille tasapuolisen kilpailuympäristön.
- Suomi ajaa tällä itseään kauas EU:n kehittämisestä ja kestävän kehityksen periaatteista kansainvälisissä järjestöissä. Direktiivin voimaantulo olisi globaalisti merkittävä signaali siitä, että kilpailukykyä ei haeta ihmisoikeuksia tai ympäristöä loukkaamalla, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow painottaa.

- Suomen kannan muutos asettaisi myös vastuulliset suomalaiset yritykset erittäin vaikeaan asemaan. Jo vuoden 2019 eduskuntavaalien alla Ykkösketjuun-kampanjassa oli mukana suuria suomalaisia yrityksiä, joka tavoittelivat yritysvastuusäätelyä jopa kansalliselle tasolle, Akavan johtava asiantuntija Anu Tuovinen muistuttaa.

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Pia Björkbacka, SAK,
pia.bjorkbacka@sak.fi puhelin 050 464 5342
Johtava asiantuntija Anu Tuovinen, Akava, anu.tuovinen@akava.fi puhelin 050 308 6943
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow, STTK,
elena.gorschkow@sttk.fi puhelin 044 743 1725

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Eläkeneuvotteluissa pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti7.10.2024 12:56:36 EEST | Tiedote

Työmarkkinajärjestöjen työryhmä valmistelee parhaillaan toimia työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Työ pohjautuu hallitusohjelmaan ja tavoite on valmistella ehdotukset mahdollisia jatkotoimia varten ensi tammikuun loppuun mennessä. Jos yhteisymmärrys uudistuksen sisällöstä löytyy, lainsäädännön valmistelu alkaa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. STTK:n hallitus painottaa, että eläketurvan uudistamisessa on pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti. Työeläkejärjestelmämme tärkein tavoite on turvata eläkkeet. Tällä hetkellä se on hyvässä kunnossa ja nyt käytävissä neuvotteluissa on kyse enemmänkin määräaikaishuollosta kuin tarpeesta tehdä suuria muutoksia. - Vuoden 2017 uudistus on toiminut kuten toivottiinkin. Eläkkeelle siirtymisikä on noussut jopa arvioitua nopeammin ja työurat ovat pidentyneet. Myös eläkejärjestelmän rahoituksen pitkän aikavälin näkymät ovat hyvät, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Eläkejärjestelmää keh

STTK ei hyväksy vientimallia3.10.2024 14:30:54 EEST | Tiedote

Hallitus on linjannut ohjelmassaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän muuttamisesta tavoitteenaan vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin jatkossa niin, että palkkojen yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Hallituksen esitys työriitalain muuttamisesta siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn ja uuden sääntelyn voimaantuloa kaavaillaan joulu-tammikuulle. STTK:n mielestä hallituksen on luovuttava vientivetoiseen työmarkkinamalliin liittyvästä lainsäädännöstä. Malli ei huomioi sopimusalakohtaisia eroja eikä edistäisi palkkatasa-arvoa. Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Vuonna 2023 naisen euro oli 84,3 senttiä. Juuri työehtosopimusneuvottelut ovat tehokkain tapa vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin. - Lakiin kirjattu vientimalli heikentäisi entisestään mahdollisuuks

STTK:n hallitus: Hallituksen lainsäädäntövalmistelu on hosumista ja hutilointia9.9.2024 13:08:04 EEST | Tiedote

STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen lainsäädäntövalmistelua vaivaa hosuminen ja hutilointi. Huolellinen lainsäädäntövalmistelu on kuitenkin toimivan demokratian ydintä. - Lainvalmisteluhankkeille on annettu epärealistiset aikataulut. Kolmikantainen valmistelu on sanahelinää, sillä työryhmätyöskentelyssä ei ole noudatettu siihen liittyvän valmistelun vakiintuneita toimintatapoja. Aikataulusyistä kaikkia asiantuntijoita ei ole kuultu, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luettelee. Heikko valmistelu on jatkunut lausuntokierrosten jälkeen ja edelleen eduskuntakäsittelyssä, jossa muutoksia lakiesityksiin on tehty ennätysmäärä. - Niin sanotun työrauhapaketin jälkikäteinen ”korjailu” paikallisen sopimisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä on tästä ääriesimerkki. STTK:n hallitus on ollut koko ajan tyytymätön siihen, että lainvalmistelun tavoitteet ja keinot on määritelty etukäteen, sillä se on rajoittanut virkavalmistelun mahdollisuuksia yrittää löytää toimivia ratkaisuja työmarkkino

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye