Takuueläkeuudistus sai työttömät hakemaan enemmän eläkettä
Tuoreessa Laboren tutkimuksessa tarkasteltiin takuueläkkeen vaikutusta vanhuuseläkkeelle jäämiseen. Tulokset osoittavat, että vuoden 2011 takuueläkeuudistus on lisännyt tuntuvasti vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevien työttömien henkilöiden eläköitymistä. Eläkeikää lähestyvien, työssä olevien henkilöiden eläköitymiseen takuueläke ei ole vaikuttanut.
Takuueläke tuli voimaan 2011 ja siitä muodostui työ- ja kansaneläkkeen jälkeinen kolmas osa pientä työeläkettä kerryttäneiden suomalaisten eläkkeistä. Takuueläkkeestä tuli siis uusi minimieläke. Sen voimaantulo paransi noin 100 000 siihen oikeutetun pientuloisen eläkeläisen perusturvaa tuntuvasti, sillä se tarkoitti vähimmäiseläkkeen nousua jopa 17 prosentilla yksin asuville ja 32 prosentin nousua pariskuntana asuville.
Yli kymmenen vuotta sitten voimaantulleesta takuueläkeuudistuksesta on tehty niukasti tutkimusta. On tärkeää lisätä tietämystä uudistuksen käyttäytymisvaikutuksista, sillä uudistus oli viime vuosikymmenten suurimpia perusturvan korotuksia Suomessa.
Nyt julkaistu Laboren tutkijoiden, Ozan Yanarin, Ohto Kannisen ja Petri Böckermanin tutkimus selvittää takuueläkkeen myötä nousseen minimieläkkeen taloudellisia kannustinvaikutuksia työn tarjontaan ja eläköitymiseen. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella minimieläkkeellä (tai sen nostolla) saattaa olla työnteon kannustimia vääristäviä vaikutuksia.
Tulokset viittaavat siihen, että takuueläkkeen voimaantulo lisää vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevien henkilöiden eläköitymistä kokonaisuudessaan noin kolme prosenttiyksikköä eli seitsemän prosenttia. Vaikutus havaitaan vain henkilöillä, jotka eivät ole töissä. Heidän eläköitymisensä kasvaa seitsemän prosenttiyksikköä eli 16 prosenttia. Työssä olevilla ei havaita vaikutusta.
”Tutkimuksemme osoittaa, että takuueläkkeen voimaantulo sai vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevat työttömät hakemaan eläkettä”, sanoo Laboren tutkija Ozan Yanar.
Takuueläkeuudistuksella on siis tutkimuksen tulosten valossa ollut merkittävä vaikutus vanhuuseläkkeelle jäämiseen. Vanhuuseläkkeelle jäämisellä tarkoitetaan eläkkeen saamista, ei välttämättä työssäkäynnin lopettamista.
Tutkimuksessa syy- ja seuraussuhteita tutkittiin niin sanotulla erot eroissa -menetelmällä. Siinä verrataan takuueläkkeeseen oikeutettujen ja verrokkiryhmän eli juuri takuueläkkeen rajan ylittävän ryhmän eläkkeelle jäämisen muutoksia ennen takuueläkeuudistusta ja sen jälkeen. Vaikutus prosenttiyksikköinä kertoo eläköitymisen eroista ryhmien välillä (esim. 7 prosenttiyksikköä). Kun vaikutus suhteutetaan eläköitymisen lähtötasoon (46,5 %), saadaan suhteellinen muutos eli 16 prosenttia.
"Takuueläke on parantanut köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eläkkeelle siirtymistä. Vielä tarvitaan jatkotutkimusta, jossa syvennytään siihen, miten takuueläke vaikutti ansioihin. Jatkamme siis tutkimusta aiheen parissa", summaavat Yanar, Kanninen ja Böckerman.
”Eläkejärjestelmän uudistuksissa on hyvä arvioida uudistusten käyttäytymisvaikutuksia, etenkin työn tarjontaan, sillä väestön ikääntyminen haastaa eläkkeiden rahoitusta. Samalla on yhä tärkeämpää huolehtia nuorten sukupolvien työurista ja työeläkkeiden riittävästä tasosta, kommentoi Työeläkevakuuttajat Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.
Tela oli mukana tutkimusraportin rahoittajana.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen Folk-aineistoa. Se on laaja kokonaisaineisto. Se sisältää kaikki Suomessa asuvat henkilöt. Aineistossa on tietoa niin ihmisten työmarkkinatilanteesta, tuloista kuin koulutustasosta. Aineistosta käyvät myös ilmi demografiset perustiedot, kuten sukupuoli, ikä ja asuinpaikkakunta. Aineistomme tiedot ulottuvat eläketietojen osalta vuodesta 1987 vuoteen 2020.
Mikä on takuueläke?
Takuueläke on osa Suomen eläkejärjestelmää, jonka tarkoituksena on tukea pienituloisimpia eläkeläisiä. Jos eläkkeensaajan työeläke ja kansaneläke jäävät alle laissa määritellyn tulorajan, puutteellinen osuus katetaan takuueläkkeellä. Takuueläke otettiin Suomessa käyttöön 1. maaliskuuta 2011, eikä sitä vähennetä perustuen eläkeläisen ansio- tai pääomatuloon, omaisuuteen tai omaishoitotukeen. Takuueläkkeeseen oikeutettuja ovat henkilöt, jotka saavat vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja tiettyjä muita etuuksia. Takuueläkkeen määrä on säädettävissä varmistamaan vähimmäiseläketaso, ja siihen eivät vaikuta muut tulot, paitsi muut eläkkeet, jotka vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä.
Tutkijaryhmä:
Ozan Yanar, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)
Petri Böckerman, johtava tutkija (Työn ja talouden tutkimus LABORE), professori (Jyväskylän yliopisto)
Ohto Kanninen, johtava tutkija (Työn ja talouden tutkimus LABORE & Helsingin yliopisto)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ozan Yanartutkija
Puh:040 940 1940ozan.yanar@labore.fiOhto Kanninenerikoistutkijajulkinen talous, Labore
Puh:041 513 7175ohto.kanninen@labore.fiPetri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme