Takuueläkeuudistus sai työttömät hakemaan enemmän eläkettä
Tuoreessa Laboren tutkimuksessa tarkasteltiin takuueläkkeen vaikutusta vanhuuseläkkeelle jäämiseen. Tulokset osoittavat, että vuoden 2011 takuueläkeuudistus on lisännyt tuntuvasti vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevien työttömien henkilöiden eläköitymistä. Eläkeikää lähestyvien, työssä olevien henkilöiden eläköitymiseen takuueläke ei ole vaikuttanut.
Takuueläke tuli voimaan 2011 ja siitä muodostui työ- ja kansaneläkkeen jälkeinen kolmas osa pientä työeläkettä kerryttäneiden suomalaisten eläkkeistä. Takuueläkkeestä tuli siis uusi minimieläke. Sen voimaantulo paransi noin 100 000 siihen oikeutetun pientuloisen eläkeläisen perusturvaa tuntuvasti, sillä se tarkoitti vähimmäiseläkkeen nousua jopa 17 prosentilla yksin asuville ja 32 prosentin nousua pariskuntana asuville.
Yli kymmenen vuotta sitten voimaantulleesta takuueläkeuudistuksesta on tehty niukasti tutkimusta. On tärkeää lisätä tietämystä uudistuksen käyttäytymisvaikutuksista, sillä uudistus oli viime vuosikymmenten suurimpia perusturvan korotuksia Suomessa.
Nyt julkaistu Laboren tutkijoiden, Ozan Yanarin, Ohto Kannisen ja Petri Böckermanin tutkimus selvittää takuueläkkeen myötä nousseen minimieläkkeen taloudellisia kannustinvaikutuksia työn tarjontaan ja eläköitymiseen. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella minimieläkkeellä (tai sen nostolla) saattaa olla työnteon kannustimia vääristäviä vaikutuksia.
Tulokset viittaavat siihen, että takuueläkkeen voimaantulo lisää vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevien henkilöiden eläköitymistä kokonaisuudessaan noin kolme prosenttiyksikköä eli seitsemän prosenttia. Vaikutus havaitaan vain henkilöillä, jotka eivät ole töissä. Heidän eläköitymisensä kasvaa seitsemän prosenttiyksikköä eli 16 prosenttia. Työssä olevilla ei havaita vaikutusta.
”Tutkimuksemme osoittaa, että takuueläkkeen voimaantulo sai vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevat työttömät hakemaan eläkettä”, sanoo Laboren tutkija Ozan Yanar.
Takuueläkeuudistuksella on siis tutkimuksen tulosten valossa ollut merkittävä vaikutus vanhuuseläkkeelle jäämiseen. Vanhuuseläkkeelle jäämisellä tarkoitetaan eläkkeen saamista, ei välttämättä työssäkäynnin lopettamista.
Tutkimuksessa syy- ja seuraussuhteita tutkittiin niin sanotulla erot eroissa -menetelmällä. Siinä verrataan takuueläkkeeseen oikeutettujen ja verrokkiryhmän eli juuri takuueläkkeen rajan ylittävän ryhmän eläkkeelle jäämisen muutoksia ennen takuueläkeuudistusta ja sen jälkeen. Vaikutus prosenttiyksikköinä kertoo eläköitymisen eroista ryhmien välillä (esim. 7 prosenttiyksikköä). Kun vaikutus suhteutetaan eläköitymisen lähtötasoon (46,5 %), saadaan suhteellinen muutos eli 16 prosenttia.
"Takuueläke on parantanut köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eläkkeelle siirtymistä. Vielä tarvitaan jatkotutkimusta, jossa syvennytään siihen, miten takuueläke vaikutti ansioihin. Jatkamme siis tutkimusta aiheen parissa", summaavat Yanar, Kanninen ja Böckerman.
”Eläkejärjestelmän uudistuksissa on hyvä arvioida uudistusten käyttäytymisvaikutuksia, etenkin työn tarjontaan, sillä väestön ikääntyminen haastaa eläkkeiden rahoitusta. Samalla on yhä tärkeämpää huolehtia nuorten sukupolvien työurista ja työeläkkeiden riittävästä tasosta, kommentoi Työeläkevakuuttajat Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.
Tela oli mukana tutkimusraportin rahoittajana.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen Folk-aineistoa. Se on laaja kokonaisaineisto. Se sisältää kaikki Suomessa asuvat henkilöt. Aineistossa on tietoa niin ihmisten työmarkkinatilanteesta, tuloista kuin koulutustasosta. Aineistosta käyvät myös ilmi demografiset perustiedot, kuten sukupuoli, ikä ja asuinpaikkakunta. Aineistomme tiedot ulottuvat eläketietojen osalta vuodesta 1987 vuoteen 2020.
Mikä on takuueläke?
Takuueläke on osa Suomen eläkejärjestelmää, jonka tarkoituksena on tukea pienituloisimpia eläkeläisiä. Jos eläkkeensaajan työeläke ja kansaneläke jäävät alle laissa määritellyn tulorajan, puutteellinen osuus katetaan takuueläkkeellä. Takuueläke otettiin Suomessa käyttöön 1. maaliskuuta 2011, eikä sitä vähennetä perustuen eläkeläisen ansio- tai pääomatuloon, omaisuuteen tai omaishoitotukeen. Takuueläkkeeseen oikeutettuja ovat henkilöt, jotka saavat vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja tiettyjä muita etuuksia. Takuueläkkeen määrä on säädettävissä varmistamaan vähimmäiseläketaso, ja siihen eivät vaikuta muut tulot, paitsi muut eläkkeet, jotka vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä.
Tutkijaryhmä:
Ozan Yanar, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)
Petri Böckerman, johtava tutkija (Työn ja talouden tutkimus LABORE), professori (Jyväskylän yliopisto)
Ohto Kanninen, johtava tutkija (Työn ja talouden tutkimus LABORE & Helsingin yliopisto)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ozan Yanartutkija
Puh:040 940 1940ozan.yanar@labore.fiOhto Kanninenerikoistutkijajulkinen talous, Labore
Puh:041 513 7175ohto.kanninen@labore.fiPetri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Mika Maliranta toi taloustieteen äänen Suomi Areenan keskusteluihin30.6.2025 10:05:40 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta osallistui kesäkuussa 2025 useisiin ajankohtaisiin keskusteluihin Porin SuomiAreenassa. Hän toi tilaisuuksiin taloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntemusta muun muassa tekoälyn vaikutuksista työelämään, koulutustason nostamisen välttämättömyydestä ja Suomen talouskasvun edellytyksistä.
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme