Alustatyöntekijöiden tulot ja asema työmarkkinoilla vaihtelevat enemmän kuin muulla väestöllä
20.5.2026 17:15:31 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomessa alustatyötä tekevien vuositulot ovat keskimäärin pienemmät kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä, käy ilmi uudesta tutkimuksesta. Alustatyöntekijöiden tulot ja tulonlähteet myös vaihtelevat muuta väestöä enemmän. He siirtyvät muita yleisemmin palkkatyön, yrittäjyyden, opiskelun ja työttömyyden välillä.

Tutkimuksen mukaan alustatyöntekijöiden verotettavat ansiotulot olivat vuonna 2022 keskimäärin noin 32 200 euroa. Vastaavasti niillä, jotka eivät tehneet alustatyötä, ansiotulot olivat keskimäärin noin 37 000 euroa. Myös alustatyöntekijöiden saamat yrittäjätulot olivat keskimäärin matalammat kuin muilla yrittäjätuloja saavilla.
Lisäksi alustatyöntekijöiden palkkatulot vaihtelivat kuukausittain enemmän kuin muulla väestöllä.
– Suurempi tulojen vaihtelu johtui ennen kaikkea siitä, että alustatyöntekijät siirtyivät muita useammin palkkatyöhön ja palkkatyöstä pois, sanoo erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff Eläketurvakeskuksesta.
Alustatyöntekijät olivat muita harvemmin palkkatyössä ja muita useammin itsenäisiä ammatinharjoittajia, työttömiä tai opiskelijoita. He myös siirtyivät useammin eri työmarkkina-asemien välillä.
Alustatyöntekijät usein pienituloisia
Havainnot viittaavat siihen, että alustatyöntekijöillä on matala tulotaso muuta väestöä useammin ja he saavat etuuksia, kuten työttömyys-, asumis-, opinto- ja toimeentulotukea, muita yleisemmin.
– Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, johtuuko tämä alustatyöstä vai siitä, että alustatyöhön hakeudutaan jo valmiiksi matalien tulojen tai työttömyyden vuoksi, erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg Eläketurvakeskuksesta sanoo.
Alustatyöntekijät ovat moninainen ryhmä
Tulokset osoittavat, että alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä. Vaikka alustatyöntekijät ovat muuta väestöä useammin pienituloisia ja epävarmemmassa asemassa työmarkkinoilla, joukossa on myös paremmassa asemassa olevia henkilöitä.
Kun verrataan niitä, jotka tekivät alustatyötä paikan päällä ja niitä, jotka työskentelivät verkossa, tulonlähteissä ja etuuksien käytössä oli eroja.
– Paikan päällä työskentelevät saivat useammin tuloja yrittäjätoiminnasta ja erilaisia sosiaalietuuksia kuin yksinomaan verkossa työskentelevät alustatyöntekijät. Tämä voi viitata siihen, että verkossa alustatyötä tehdään yleisemmin sivutyönä, Aart-Jan Riekhoff arvioi.
Alustatyö ei ole välttämättä päätoiminen työ
Alustatyö ei välttämättä ole päätoimista työtä, vaan se yhdistyy usein opintoihin, työttömyyteen, yrittäjyyteen tai muuhun palkkatyöhön.
– Alustatyöntekijöiden tulo ja työllisyyspolut ovat keskimäärin katkonaisempia kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä. Sosiaaliturvan ja hallinnon prosessien tulisi nykyistä joustavammin huomioida tilanteet, joissa työssäkäynti, yrittäjyys ja etuudet limittyvät ja muuttuvat nopeasti, sanoo Susanna Sten-Gahmberg.
Tutkimus alustatyöstä
Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen pilottikyselyyn alustatyöstä vuodelta 2022 sekä rekisteriaineistoihin. Aineiston avulla alustatyöntekijöiden tulo ja työllisyyskehitystä on voitu tarkastella vuosina 2019–2024.
Henkilöt, jotka kyselyssä kertoivat tekevänsä alustatyötä, toimivat esimerkiksi taksi- tai kuljetuspalveluissa, asuntojen vuokrauksessa, sisällöntuotannossa, kääntäjinä ja siivous- tai rakennusalalla.
Tutkimus on osa hanketta Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa. Hanke on tehty yhteistyössä Laboren johtavan tutkijan Merja Kauhasen kanssa ja sen on rahoittanut Työsuojelurahasto.
Sten-Gahmberg, S., Riekhoff, A.J. & Kauhanen, M. (2026), Income and employment of platform workers in Finland: A study linking survey and register data, Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten kokoon sidottu sääntely voi jarruttaa kasvua – suomalaiseen aineistoon perustuva tutkimus esillä USA:ssa NBER-konferenssissa15.4.2026 13:01:29 EEST | Tiedote
Laboren erikoistutkijan Sami Jysmän ja kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus osoittaa, että yritysten kokorajaan sidottu verosääntely voi hidastaa yritysten kasvua merkittävästi. Suomessa aiemmin käytössä ollut työnantajamaksujen verokynnys vähensi kynnysrajan ylittävien yritysten määrää noin 18 prosentilla. Kun verokynnys poistettiin vuonna 2010, kynnyksen vaikutuspiirissä olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja liikevaihto kasvoivat keskimäärin noin 10 prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että tällaiset sääntelykynnykset voivat vaikuttaa koko yrityskenttään paljon laajemmin kuin aiemmin on ymmärretty. Tutkimus esitellään huhtikuun 16. päivä arvostetussa taloustieteen National Bureau of Economic Researchin (NBER) Public Economics -konferenssissa Cambridgessa Yhdysvalloissa.
Labore hakee viestinnän korkeakouluharjoittelijaa10.4.2026 14:24:36 EEST | Ilmoitus
Tule joukkoomme kehittämään tutkimuslaitos Laboren viestintää! Etsimme korkeakouluharjoittelijaa syyskaudelle 2026. Räätälöimme harjoittelijalle oman kehittämisprojektin harjoittelijan omien vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Projekti voi liittyä esimerkiksi tutkimustiedon visualisointiin, someviestintään tai verkkoanalytiikan hyödyntämiseen. Kerro omista toiveistasi hakukirjeessä.
Economic Forecast 2026–2028: Adrift and Searching for Direction10.4.2026 12:04:25 EEST | Tiedote
The Finnish economy is returning to modest growth, but its direction remains uncertain. Growth is supported by domestic demand, investment, and private consumption, while international risks, geopolitical tensions, and weak public finances continue to weigh on the outlook. The forecast expects slow growth in the coming years without a recession, but public debt will keep rising and the economic outlook remains subject to exceptionally high uncertainty.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Konjunkturen förblir osäker2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2026 växer Finlands ekonomi med 0,9 procent år 2026. Konjunkturen stärks 2027 och 2028, då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,2 respektive 1,5 procent. Privat konsumtion och investeringar stödjer tillväxten, men instabiliteten i den internationella omvärlden kastar en skugga över utsikterna.
Talousennuste vuosille 2026-2028: Suhdanne pysyy arvaamattomana2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2026 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2026. Suhdanne vahvistuu vuosina 2027–2028, jolloin BKT-kasvu kiihtyy 1,2 ja 1,5 prosenttiin. Yksityinen kulutus ja investoinnit ylläpitävät kasvua, mutta kansainvälisen toimintaympäristön arvaamattomuus varjostaa näkymiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme