Takuueläkeuudistus sai työttömät hakemaan enemmän eläkettä
7.2.2024 06:00:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuoreessa Laboren tutkimuksessa tarkasteltiin takuueläkkeen vaikutusta vanhuuseläkkeelle jäämiseen. Tulokset osoittavat, että vuoden 2011 takuueläkeuudistus on lisännyt tuntuvasti vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevien työttömien henkilöiden eläköitymistä. Eläkeikää lähestyvien, työssä olevien henkilöiden eläköitymiseen takuueläke ei ole vaikuttanut.
Takuueläke tuli voimaan 2011 ja siitä muodostui työ- ja kansaneläkkeen jälkeinen kolmas osa pientä työeläkettä kerryttäneiden suomalaisten eläkkeistä. Takuueläkkeestä tuli siis uusi minimieläke. Sen voimaantulo paransi noin 100 000 siihen oikeutetun pientuloisen eläkeläisen perusturvaa tuntuvasti, sillä se tarkoitti vähimmäiseläkkeen nousua jopa 17 prosentilla yksin asuville ja 32 prosentin nousua pariskuntana asuville.
Yli kymmenen vuotta sitten voimaantulleesta takuueläkeuudistuksesta on tehty niukasti tutkimusta. On tärkeää lisätä tietämystä uudistuksen käyttäytymisvaikutuksista, sillä uudistus oli viime vuosikymmenten suurimpia perusturvan korotuksia Suomessa.
Nyt julkaistu Laboren tutkijoiden, Ozan Yanarin, Ohto Kannisen ja Petri Böckermanin tutkimus selvittää takuueläkkeen myötä nousseen minimieläkkeen taloudellisia kannustinvaikutuksia työn tarjontaan ja eläköitymiseen. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella minimieläkkeellä (tai sen nostolla) saattaa olla työnteon kannustimia vääristäviä vaikutuksia.
Tulokset viittaavat siihen, että takuueläkkeen voimaantulo lisää vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevien henkilöiden eläköitymistä kokonaisuudessaan noin kolme prosenttiyksikköä eli seitsemän prosenttia. Vaikutus havaitaan vain henkilöillä, jotka eivät ole töissä. Heidän eläköitymisensä kasvaa seitsemän prosenttiyksikköä eli 16 prosenttia. Työssä olevilla ei havaita vaikutusta.
”Tutkimuksemme osoittaa, että takuueläkkeen voimaantulo sai vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevat työttömät hakemaan eläkettä”, sanoo Laboren tutkija Ozan Yanar.
Takuueläkeuudistuksella on siis tutkimuksen tulosten valossa ollut merkittävä vaikutus vanhuuseläkkeelle jäämiseen. Vanhuuseläkkeelle jäämisellä tarkoitetaan eläkkeen saamista, ei välttämättä työssäkäynnin lopettamista.
Tutkimuksessa syy- ja seuraussuhteita tutkittiin niin sanotulla erot eroissa -menetelmällä. Siinä verrataan takuueläkkeeseen oikeutettujen ja verrokkiryhmän eli juuri takuueläkkeen rajan ylittävän ryhmän eläkkeelle jäämisen muutoksia ennen takuueläkeuudistusta ja sen jälkeen. Vaikutus prosenttiyksikköinä kertoo eläköitymisen eroista ryhmien välillä (esim. 7 prosenttiyksikköä). Kun vaikutus suhteutetaan eläköitymisen lähtötasoon (46,5 %), saadaan suhteellinen muutos eli 16 prosenttia.
"Takuueläke on parantanut köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eläkkeelle siirtymistä. Vielä tarvitaan jatkotutkimusta, jossa syvennytään siihen, miten takuueläke vaikutti ansioihin. Jatkamme siis tutkimusta aiheen parissa", summaavat Yanar, Kanninen ja Böckerman.
”Eläkejärjestelmän uudistuksissa on hyvä arvioida uudistusten käyttäytymisvaikutuksia, etenkin työn tarjontaan, sillä väestön ikääntyminen haastaa eläkkeiden rahoitusta. Samalla on yhä tärkeämpää huolehtia nuorten sukupolvien työurista ja työeläkkeiden riittävästä tasosta, kommentoi Työeläkevakuuttajat Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.
Tela oli mukana tutkimusraportin rahoittajana.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen Folk-aineistoa. Se on laaja kokonaisaineisto. Se sisältää kaikki Suomessa asuvat henkilöt. Aineistossa on tietoa niin ihmisten työmarkkinatilanteesta, tuloista kuin koulutustasosta. Aineistosta käyvät myös ilmi demografiset perustiedot, kuten sukupuoli, ikä ja asuinpaikkakunta. Aineistomme tiedot ulottuvat eläketietojen osalta vuodesta 1987 vuoteen 2020.
Mikä on takuueläke?
Takuueläke on osa Suomen eläkejärjestelmää, jonka tarkoituksena on tukea pienituloisimpia eläkeläisiä. Jos eläkkeensaajan työeläke ja kansaneläke jäävät alle laissa määritellyn tulorajan, puutteellinen osuus katetaan takuueläkkeellä. Takuueläke otettiin Suomessa käyttöön 1. maaliskuuta 2011, eikä sitä vähennetä perustuen eläkeläisen ansio- tai pääomatuloon, omaisuuteen tai omaishoitotukeen. Takuueläkkeeseen oikeutettuja ovat henkilöt, jotka saavat vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja tiettyjä muita etuuksia. Takuueläkkeen määrä on säädettävissä varmistamaan vähimmäiseläketaso, ja siihen eivät vaikuta muut tulot, paitsi muut eläkkeet, jotka vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä.
Tutkijaryhmä:
Ozan Yanar, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)
Petri Böckerman, johtava tutkija (Työn ja talouden tutkimus LABORE), professori (Jyväskylän yliopisto)
Ohto Kanninen, johtava tutkija (Työn ja talouden tutkimus LABORE & Helsingin yliopisto)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ozan Yanartutkija
Puh:040 940 1940ozan.yanar@labore.fiOhto Kanninenerikoistutkijajulkinen talous, Labore
Puh:041 513 7175ohto.kanninen@labore.fiPetri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Ekonomisk prognos 2026–2028: Konjunkturen förblir osäker2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2026 växer Finlands ekonomi med 0,9 procent år 2026. Konjunkturen stärks 2027 och 2028, då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,2 respektive 1,5 procent. Privat konsumtion och investeringar stödjer tillväxten, men instabiliteten i den internationella omvärlden kastar en skugga över utsikterna.
Talousennuste vuosille 2026-2028: Suhdanne pysyy arvaamattomana2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2026 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2026. Suhdanne vahvistuu vuosina 2027–2028, jolloin BKT-kasvu kiihtyy 1,2 ja 1,5 prosenttiin. Yksityinen kulutus ja investoinnit ylläpitävät kasvua, mutta kansainvälisen toimintaympäristön arvaamattomuus varjostaa näkymiä.
Tutkimus: Korkeatuloisten perheiden lapset päätyvät yrittäjiksi moninkertaisesti muita useammin19.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus osoittaa, että korkeatuloisista perheistä tulevat lapset päätyvät yritysten omistajiksi ja yrittäjiksi huomattavasti muita useammin. Vanhempien tulojakauman ylimmästä prosentista tulevat lapset ovat yli viisi kertaa todennäköisemmin yrityksen omistajia ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin uusia yrityksiä perustavia yrittäjiä kuin alimman tulopuolikkaan lapset. Keskeinen selittävä tekijä on omistajuuskokemus ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
Tutkimustulokset: Henkilökohtainen ohjaus tehoaa, pelkkä kirje ei – hakeva toiminta lisää matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen16.3.2026 10:34:36 EET | Tiedote
Pelkkä tieto ei riitä houkuttelemaan matalasti koulutettuja aikuisia koulutukseen. Etlan ja Laboren tutkimus osoittaa, että kirjeitse lähetetty tieto koulutusmahdollisuuksista ei lisännyt koulutukseen hakeutumista, mutta työpaikoilla toteutettu henkilökohtainen ohjaus lisäsi osallistumista toisen asteen opintoihin noin kahdeksan prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että koulutuksen kasautumista voidaan purkaa kohdennetulla ja henkilökohtaisella tuella, vaikka se vaatii enemmän resursseja.
M&A-podcast: Kurjistuuko nuoriso? Tilastot vastaavat13.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
M&A&X-erikoisjaksossa puretaan yksi suomalaisen talouskeskustelun kysymyksistä: jäävätkö nuoret taloudellisesti jälkeen vanhemmista sukupolvista. Nuorisobarometri kertoo kasvavasta pessimismistä, mutta mitä tilastot todella näyttävät tuloista, varallisuudesta ja koulutuksesta?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme