Arkiliikunnan terveyshyödyt kiinnostavat – moni valitsee silti auton

Tampereella toteutettiin kokeilu, jossa osalle hiilijalanjälkilaskurin käyttäjistä tarjottiin tietoa eri liikkumismuotojen terveysvaikutuksista. Ympäristötaloustieteen apulaisprofessori Lassi Ahlvik Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Anna Sahari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta selvittivät satunnaistetun kenttäkokeen avulla, valitsisivatko kaupunkilaiset useammin kävelyn tai pyöräilyn, jos saisivat kohdennettua tietoa näiden vähäpäästöisten liikkumistapojen terveyshyödyistä. Tutkimuksen perusteella tieto liikunnan terveyshyödyistä ei lisännyt arkiliikuntaa.  

"Liikkumisen terveyshyötyjen esille tuominen on yksi tapa kannustaa ihmisiä valitsemaan myös ympäristön kannalta kestävämpiä liikkumismuotoja. Kokeilu kuitenkin osoitti, ettei terveystieto yksin riitä muuttamaan liikkumistottumuksia. Monet tekijät vaikuttavat liikkumistavan valintaan ja lyhyellä aikavälillä näihin valintoihin on vaikeaa vaikuttaa", erikoistutkija Anna Sahari toteaa.  

Liikunnan terveyshyödyt kiinnostavat 

Tampereella toteutettiin syys-marraskuussa 2022 kokeilu, jossa osa kaupungin hiilijalanjälkilaskurin käyttäjistä sai sovelluksessa käyttöönsä myös aktiivisuuslaskurin sekä tietoa eri liikkumismuotojen terveysvaikutuksista (ks. Kuva 1). Koeryhmän jäsenet saivat myös viikoittain heräteviestin, joka kertoi, kuinka paljon käyttäjä oli liikkunut ja miten hänen suorituksensa vertautui suosituksiin ja muihin käyttäjiin.  

Kokeilu osoitti, että terveystieto kiinnostaa. Koeryhmä lisäsi sovelluksen käyttöä noin 50 prosenttia verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut uusia ominaisuuksia käyttöönsä. Uusi tieto myös omaksuttiin. Koeryhmä pärjäsi kontrolliryhmää paremmin loppukyselyssä, jolla testattiin tietämystä liikkumisen terveysvaikutuksista. 

Tieto arkiliikunnan hyödyistä ei yksin riitä muuttamaan liikkumistottumuksia 

Kokeilusta saatujen tulosten suunta on kannustava: arkiliikunnan terveyshyödyistä tietoa saavat käyttäjät ryhtyvät kävelemään hieman enemmän, lisäävät julkisen liikenteen käyttöä sekä vähentävät autoilua. Tutkimuksessa havaitut pienet käyttäytymisvaikutukset eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä.   

Kokeilussa oli mukana noin 1300 hiilijalanjälkilaskurin aktiivikäyttäjää. Jos otoskoko olisi ollut suurempi, olisi ollut mahdollista todeta luotettavasti, onko havaittu vaikutus todellinen vai onko kyseessä sattuma. 

"Tieto arkiliikunnan terveyshyödyistä voi hieman vaikuttaa liikkumisvalintoihin, mutta vaikutus on joka tapauksessa pieni. Jos ihmisiä halutaan kannustaa muuttamaan liikkumistottumuksiaan, tarvitaan tiedon lisäksi myös toimia, joilla helpotetaan arkiliikuntaa", Anna Sahari toteaa. 

Satunnaistettu kenttäkokeilu 

Kokeilu toteutettiin satunnaistettuna kenttäkokeena hiilijalanjälkilaskurin käyttäjien keskuudessa. Satunnaistamisen avulla varmistettiin, että ryhmät ovat ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltaisia, jolloin kokeilun aikana havaittavat erot ryhmien väillä johtuvat koeryhmän saamasta uudesta tiedosta. Kokeilussa Tampere.Finland-mobiilisovelluksen hiilijalanjälkilaskurin käyttäjät jaettiin puoliksi koeryhmään ja kontrolliryhmään käyttäen jyvitettyä satunnaistamista. Ennen satunnaistamista käyttäjät jyvitettiin eli jaettiin ryhmiin sen perusteella, kuinka paljon he kävelivät ja pyöräilivät ennen kokeilua sekä kuinka kaukana he asuivat Tampereen keskustasta. Satunnaistetun koeasetelman avulla voidaan tutkia, vaikuttavatko heräteviestit ja tiedot arkiliikunnan terveysvaikutuksista ihmisten liikkumisvalintoihin. 

Tutkimus: 
Lassi Ahlvik ja Anna Sahari (2023) Promoting active transport through health information: evidence from a randomized controlled trial. FIT Working Paper 16. Finnish Center of Excellence in Tax Systems Research.