Tutkimus: Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki lisäsi osatyökykyisten työntekoa hieman
Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki, eli mahdollisuus lisätä työntekoa väliaikaisesti menettämättä oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, lisäsi osatyökykyisten ansioita etenkin mielenterveyskuntoutujien joukossa. Kokonaisvaikutus oli kuitenkin maltillinen, käy ilmi VATT:n tuoreesta tutkimuksesta.
Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki tarkoittaa, että työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi väliaikaisesti lisätä työntekoa, mutta säilyttää silti oikeuden työkyvyttömyysetuuteensa työntekojakson jälkeen – eläke jää siis lepäämään. Ennen kaikkea lepäämislaki mahdollistaa osatyökykyisille ihmisille työnteon kokeilemisen ilman pelkoa etuuden menettämisestä, jos työkyky ei riitä pitkäaikaiseen lisääntyneeseen työntekoon. Laki säädettiin vuonna 2010 ja se on ollut määräaikainen muutaman vuoden jaksoissa tähän asti. Nykyinen hallitus suunnittelee lepäämislain säätämistä pysyväksi.
VATT:n tuore tutkimus Labour supply responses to reducing the risk of losing disability insurance benefits selvittää lepäämislain vaikutuksia erityisesti osatyökykyisten ihmisten työnteon määrään. Tutkimuksen ovat laatineet VATT:n erikoistutkijat Tuuli Paukkeri ja Terhi Ravaska.
Lailla ei ole suoraa vaikutusta rahallisiin kannustimiin
Tutkimuksen mukaan etuudensaajien ansiot lisääntyivät lain myötä, mutta kokonaisvaikutus jäi hyvin maltilliseksi. Lepäämislaki ei vaikuta työkyvyttömyyseläkkeiden ansiotulorajoihin, vaan ainoastaan siihen, että työjakson jälkeen on mahdollista vaivattomasti palata etuuden piiriin. Lepäämislaki siis todennäköisesti rohkaisi ihmisiä ansaitsemaan hieman enemmän menemättä kuitenkaan ansiotulorajan yli, sillä etuusjärjestelmässä tulojen menetys ansiorajan ylityttyä on huomattava.
“Etuudensaajan tulisi lisätä työntekoa merkittävästi, jotta ansiotulorajojen ylittäminen olisi kannattavaa nykyisessä järjestelmässä. Toisenlaisessa mallissa ansiorajan ylittäminen voisi esimerkiksi pienentää etuutta vähitellen ja osatyökykyiset saattaisivat työskennellä enemmän”, Terhi Ravaska pohtii.
Lepäämislaki lisäsi etenkin mielenterveyskuntoutujien työntekoa
Lepäämislaki on kuitenkin vaikuttanut työnteon määrään myönteisesti etenkin mielenterveyskuntoutujien joukossa. Osatyökykyisillä ihmisillä voi olla merkittävästikin työkykyä jäljellä ja työkyky voi ajan kuluessa myös vaihdella, jolloin mahdollisuus työkyvyn kokeilujaksoihin ilman pelkoa etuuden menettämisestä on olennaista. Työntekojaksot ovat sekä yhteiskunnallisesti tärkeitä että yksilölle kuntouttavia ja voivat parhaimmillaan johtaa työkyvyttömyyden päättymiseen.
”Vaikutus työnteon määrään syntyy todennäköisesti etenkin sääntelyn selkeyttämisestä. Lepäämislain kaltaista sääntelyä on ollut ennenkin, mutta uudistus on selkiyttänyt sitä ja vähentänyt etuuksiin liittynyttä epävarmuutta. Epävarmuus työnteon vaikutuksista on olennaista muillekin etuuksille”, huomauttaa Tuuli Paukkeri.
Tutkimus seurasi Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistoista poimittuja osatyökykyisiä ihmisiä kolmen vuoden ajan etuuspäätöksen saamisesta. Lain vaikutuksia arvioitiin vertaamalla myönteisen etuuspäätöksen saaneita ihmisiä kielteisen päätöksen saaneisiin ihmisiin, sillä heillä on verrokkiryhmänä samankaltaisia työkykyyn vaikuttavia terveystekijöitä ja työhistoriaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi RavaskaErikoistutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Puh:+358 295 519 453terhi.ravaska@vatt.fiTuuli PaukkeriErikoistutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Puh:+358 295 519411tuuli.paukkeri@vatt.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tulanet: Kehysriihen T&K-rahoituksen lisäykset tulevat tarpeeseen – tutkimuslaitosten post doc -ohjelmaan tulossa 40 miljoonaa euroa17.4.2024 16:16:13 EEST | Tiedote
Hallitus päätti eilen 16. huhtikuuta päättyneessä kehysriihessä muun muassa valtion tutkimuslaitosten post doc -ohjelmasta, jonka rahoituksella palkattaisiin yhteentoista valtion tutkimuslaitokseen 85 tutkijatohtoria vuosina 2025–2028. ”Olemme tyytyväisiä päätökseen”, sanoo Mikael Collan, VATT:n ylijohtaja ja valtion tutkimuslaitoksia edustavan Tulanetin puheenjohtaja.
VATT: Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta8.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n uusi tutkimusraportti. ”Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaasti sokerittomiin juomiin”, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Tulanet: Kehysriihessä T&K-rahoitusta satsattava post doc -ohjelmaan – 60 miljoonalla eurolla halutaan lisätä tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä26.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Valtion tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet ehdottaa, että T&K-rahoitusta suunnataan huhtikuun kehysriihessä uuteen post doc -ohjelmaan. “60 miljoonalla eurolla saamme luotua 120 uutta määräaikaista tutkijatohtorin paikkaa, joissa toimitaan läheisessä yhteistyössä etenkin elinkeinoelämän kanssa”, sanoo Tulanet-verkoston puheenjohtaja, VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.
Arkiliikunnan terveyshyödyt kiinnostavat – moni valitsee silti auton7.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereella tehty kokeilu osoittaa, että kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset kiinnostavat. Tieto arkiliikunnan terveyshyödyistä ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan liikkumistottumuksia ja motivoi valitsemaan vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja.
Tuulia Hakola-Uusitalo VATT:n tutkimusjohtajaksi2.2.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n vakituiseen johtavan tutkijan virkaan on valittu VTT Tuulia Hakola-Uusitalo. Hän hoitaa tutkimusjohtajan tehtävää seuraavan viiden vuoden ajan alkaen 1.4.2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme