Liikenteen pakokaasujen ilmanlaatuhaitat vähentymässä – katupöly ja puunpoltto edelleen haasteita pääkaupunkiseudulla

Pakokaasut vähenevät autokannan uudistuessa

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa ilmanlaatua eri puolilla pääkaupunkiseutua erityyppisissä ympäristöissä. Mittausten mukaan pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudet laskivat vuonna 2023.

- Pakokaasujen pitoisuudet laskivat viime vuonna kaikilla ilmanlaadun mittausasemillamme. Autokannan uudistuminen ja sähköistyminen vähentävät edelleen tulevaisuudessa typpidioksidin pitoisuuksia, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

HSY:n mittausten mukaan typpidioksidin EU:n vuosiraja-arvo ei ole ylittynyt viime vuosina millään ilmanlaadun mittausasemalla. Sen sijaan tiukempi Maailman terveysjärjestö WHO:n vuosiohjearvo typpidioksidille ylittyy lähes kaikilla mittausasemilla. 

Katupöly aiheuttaa haasteita sekä katujen että väylien varsilla

Hengitettävät hiukkaset eli katupöly heikentää ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla varsinkin kuivina kevätpäivinä. Viime vuonna hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi liikenneympäristöissä useilla HSY:n mittausasemilla. Raja-arvotaso saa ylittyä enintään 35 päivänä vuodessa. Hämeenlinnanväylän varrella mitattiin eniten raja-arvotason ylittäviä päiviä, joita oli 29. Helsingin keskustassa Mäkelänkadulla näitä pölyisiä päiviä oli 27. 

-Vaikka katupölyä oli eniten ilmassa keväällä, myös syksyllä talvirengaskauden alettua mitattiin useita pölyisiä päiviä vilkkaiden katujen ja väylien varsilla. Nastarenkaat kuluttavat asfaltin pintaa ja tuottavat katupölyä selvästi enemmän kuin kitkarenkaat, Korhonen kertoo.

Hengitettävien hiukkasten EU:n vuorokausiraja-arvo ei ole ylittynyt viime vuosina missään. Sen sijaan tiukempi WHO:n vuorokausiohjearvo ylittyy kaikissa vilkasliikenteisissä paikoissa.

Puunpoltto heikentää pientaloalueiden ilmanlaatua

Puunpoltosta syntyy muun muassa terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä eli nokea. Hyvillä puunpolttotavoilla voi kuitenkin vähentää merkittävästi puunpolton päästöjä.

- Mittasimme viime vuonna pientaloalueilla kohonneita pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksia erityisesti iltaisin. Pitoisuudet kohosivat toisinaan tyyninä pakkasiltoina korkeammiksi kuin vilkasliikenteisillä alueilla ruuhka-aikoina, Korhonen sanoo.

Puunpoltossa syntyy myös syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Pientaloalueilla mitattiin niin tavoitearvon tasolla olevia kuin myös sen alittavia bentso(a)pyreenin pitoisuuksia. Pitoisuudet vaihtelevat paljon pientaloalueiden välillä ja sisällä. Sääoloilla on myös suuri vaikutus pitoisuuksiin. 

HSY julkaisee Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2023 -raportin kesäkuussa 2024. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.

Tietoa ilmansaasteista

• Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  
  
• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  
  
• Mustaa hiiltä eli nokea vapautuu ilmaan epätäydellisestä palamisesta. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Palamisessa ilmaan vapautuvien nokihiukkasten pinnoille on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä, muita orgaanisia yhdisteitä ja metalleja.
  
  
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
  
  
• PAH-yhdisteitä, joihin bentso(a)pyreeni kuuluu, syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Bentso(a)pyreeni ja monet muut PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.

Lisätietoa:

• katupöly
• vinkkejä puunpolttoon: poltapuhtaasti.fi
• ilmansaasteiden terveyshaitat
• ilmanlaadun sääntely