Väitös: Käytännönläheisiä ja innovatiivisia ratkaisuja tietojenkeruuseen IoT-ekosysteemissä
Esineiden internetissä eli Internet of Things (IoT) -ekosysteemissä erilaiset sensorijärjestelmät keräävät valtavia tietomääriä eri ympäristöistä. Tietojen keruujärjestelmän rakentaminen alusta alkaen on kuitenkin haastavaa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Mika Saari esittelee ratkaisuja tähän haasteeseen. Saari kehitti prosessin IoT-tiedonkeruulaitteiden prototyyppikehitykseen ja ohjeistuksen tietojen keruun aloittamiseksi IoT-ympäristössä.
–Viimeaikainen teknologinen kehitys on mahdollistanut suurten tietomäärien keräämisen nopeammin ja laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Yhä useammat IoT -järjestelmät keräävät ja lähettävät tietoa ympäristöstämme jonnekin. Tietojen keruujärjestelmän rakentaminen alusta alkaen on kuitenkin monimutkainen ja haastava tehtävä, Mika Saari sanoo.
Väitöstutkimuksessa kehitettiin yli kymmenen prototyyppijärjestelmää, jotka keräävät tietoa erilaisista ympäristöistä, hyödyntäen suunnittelutieteellistä (Design Science) menetelmää. Lähestymistapa mahdollisti käytännönläheisten ja innovatiivisten ratkaisujen löytämisen tietojenkeruun haasteisiin IoT-ekosysteemissä.
Saaren väitöskirjan keskeiset tulokset jaetaan kolmeen pääalueeseen, jotka ovat sensorisolmujen arkkitehtuuri, IoT-prototyyppien kehittämisen kehys (SW/HW framework) ja prototyyppikehityksen prosessimalli (Descriptive Model for Prototypin Process-DMPP). Arkkitehtuuriosiossa esitellään mallit tietojenkeruuseen. Kehysosiossa käsitellään ohjelmisto- ja laitteistokehystä IoT-datan keruuseen. Prosessiosiossa tuodaan esille prototyyppiprosessin kuvaileva malli.
–Näiden avulla on mahdollista helpottaa ja tehostaa datankeruusovellusten kehittämistä IoT-ekosysteemissä. Tulokset osoittavat, että systemaattisella lähestymistavalla voidaan rakentaa toimivia prototyyppejä, jotka tukevat erilaisia käyttötapauksia ja sovelluksia, Saari toteaa.
Väitöstilaisuus maanantaina 19. helmikuuta
Diplomi-insinööri Mika Saaren tietotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Software hardware combination for IoT sensor data gathering and prototyping - Architecture model, Framework, and Process model tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa maanantaina 19. helmikuuta 2024 kello 12 alkaen Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125 (osoite: Pohjoisranta 11 A, Pori).
Vastaväittäjänä toimii professori Jari Porras LUT-yliopistosta. Kustoksena toimii professori (tenure track) David Hästbacka Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Saari
+358 45 672 2289
mika.saari@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Oxfordin huippuasiantuntija perehdyttää pakko-oireisen häiriön hoitoon Tampereella12.6.2025 15:04:47 EEST | Tiedote
Professori Paul Salkovskis Oxfordista, Iso-Britanniasta vierailee Tampereella luennoimassa 12.–13.6. Salkovskis on kansainvälisesti tunnustettu kliininen psykologi pakko-oireisen häiriön eli OCD:n (obsessive-compulsory disorder) tutkimuksen kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvan hoidon alueella. Tampereen yliopiston kaksipäiväisessä seminaarissa tulevat psykoterapeutit saavat työkaluja toteuttaa OCD:n hoitoa tehokkaasti.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 2 100 tutkinto-opiskelijaa12.6.2025 12:39:40 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuu vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana reilut 2 100 tutkinto-opiskelijaa. Valmistujaisjuhlien puheenvuoroissa korostuu ilo kovasta työstä saadusta palkinnosta. Tärkeänä pidetään sitä, että korkeakoulutetulla on kykyä luottaa tietoon ja välittää sitä muille.
Väitös: Kantasoluista tuotettuja soluja voidaan käyttää sokeuden hoitoon11.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista valmistetut sarveiskalvon endoteelisolut voivat tulevaisuudessa palauttaa näön yhä useammalle sarveiskalvosokeudesta kärsivälle potilaalle. Filosofian maisteri Pyry Grönroos kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla sarveiskalvon endoteelisoluja voidaan erilaistaa kantasoluista. Tampereen yliopiston Silmäryhmässä endoteelisoluja on myös onnistuttu biotulostamaan, mikä avaa mahdollisuuden koko sarveiskalvosiirteen 3D-biotulostamiseen.
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme