Selvitys: 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun
Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Esimerkiksi Helsingissä eniten EU-kytköksiä on kaupunkiympäristön toimialalla (76 %) ja vähiten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla (46 %) sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla (47 %). Kartoitus osoittaa konkreettisesti, miten moninaisia paikallishallinnon, kansallisen päätöksenteon ja EU-lainsäädännön yhteydet ovat.

EU:n vaikutus heijastuu monin tavoin kuntien päätöksentekoon ja hallintoon – siksi myös ennakkovaikuttamista tarvitaan
Kuntaliiton Åbo Akademin kuntatutkija Siv Sandbergilta tilaaman selvityksen mukaan kunnanhallitusten päätösasioista yhteensä noin 45 prosenttia liittyy suoraan tai välillisesti EU-säädöksiin. Havainto on linjassa vastaavien pohjoismaisten selvitysten kanssa, ja melko samaa tasoa kuin vuonna 2014 tehty edellinen selvitys, vaikkakin pientä laskua prosenttiluvuissa on. Laskevan trendin takana voi olla sekä teknisiä että asiallisia syitä, kuten esimerkiksi EU-asioiden arkipäiväistyminen kuntien toiminnassa, jolloin EU- kytköstä ei ole välttämättä enää nähtävissä.
Suurin osa EU-kytköksistä esiintyy ympäristöön ja sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa, ja muissa politiikkalohkoissa, joissa Suomella ja EU:lla on jaettu toimivalta. Vähiten EU vaikuttaa niihin toimialoihin, joissa jäsenvaltioilla on ensisijainen toimivalta, kuten opetus- ja kulttuuritoimeen. Tyypillinen päätösasia, jolla on suora yhteys EU-säädöksiin, on hankintapäätös tai kaavoituspäätös.
Selvityksessä tutkittiin 20 eri kunnan (Asikkala, Helsinki, Hirvensalmi, Joensuu, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kurikka, Laitila, Lappeenranta, Lohja, Loviisa, Merikarvia, Muurame, Nurmijärvi, Oulu, Riihimäki, Rovaniemi, Tampere, Vaasa) kunnanhallitusten päätösasioita.
Erityisen tarkastelun kohteena oli Helsinki, josta otantaa kohdistettiin lautakunta- ja johtokuntatason päätöksiin. Helsingin kaupungin lautakuntien ja johtokuntien esityslistoilla eniten EU-kytköksiä on kaupunkiympäristön toimialalla (76 %) ja vähiten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla (46 %) sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla (47 %).
Kaiken kaikkiaan kartoitus osoittaa konkreettisesti, miten moninaisia paikallishallinnon, kansallisen päätöksenteon ja EU-lainsäädännön yhteydet ovat. EU-säädökset luovat yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa kehykset itsehallinnollisten kuntien toiminnalle, mutta avaavat myös uusia mahdollisuuksia kehittää paikallista toimintaa.
- Nyt kun EU-vaalit lähestyvät, on todella tärkeää ymmärtää, miten ratkaisevassa roolissa kunnat ovat, kun EU-lainsäädäntöä valmistellaan ja lopuksi myös toimeenpannaan. Jos pitäisi kiinnittää uutena meppinä huomiota vain yhteen asiaan, olisi se ennakkovaikuttaminen sekä täällä Suomessa että Brysselissä. EU-vaaleissa määritellään paitsi EU:n myös kuntien suuntaa. Ei olekaan liioiteltua todeta, että EU-vaalit ovat kuntavaalit, painottaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
- EU:n toimivaltaa ei tule lisätä. EU-säädösten tavoitteisiin pääsemiseksi tulee jättää joustoa, jotta paikalliset ja kansalliset olosuhteet saadaan huomioiduksi, nostaa selvityksestä esille Kuntaliiton EU-asioiden päällikkö Ulla Karvo.
Lisätietoja:
Selvityksen tuloksia esitellään 14.2. klo 14 suorassa lähetyksessä, jossa tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista alustaa tulokset. Alustuksen jälkeen lähetyksessä keskustelevat tuloksista sekä EU:n ja kuntien suhteesta. Tilaisuudesta tulee myös tallenne jälkikäteen Studio Linjojen lähetyssivulle sekä Kuntaliiton Youtube-kanavalle.
EU kuntien esityslistoilla -selvitys ladattavissa sivultamme 14.2. klo 8 alkaen, sitä ennen saatavissa viestinnän asiantuntija Maija Ruoholta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto ja OAJ: Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia8.8.2025 12:57:23 EEST | Tiedote
Kuntaliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ muistuttavat , että koulutus ei ole valtion toissijainen meno, vaan hyvinvointivaltion perusta. Kuntaliitto ja OAJ edellyttävät pitkäkatseisuutta ja koulutusmyönteisyyttä hallituksen neuvotteluihin. Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia. Juuri koulutuksen kautta Suomi voi vastata osaajapulaan, parantaa työllisyyttä ja nostaa tuottavuutta. Koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisesti järkevä ja välttämätön investointi. Sellaista byrokratiaa ei kunnissa ole, josta esitetyt leikkaukset voitaisiin tehdä. Jos peruspalveluiden valtionosuutta leikataan, osuvat ne vääjäämättä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. On kysyttävä, mistä kunnissa voidaan enää leikata ilman, että vaikutukset kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille.
Kommunförbundet bestört över Purras budgetförslag: utbildning och kultur för medborgarna är inte ”sekundära statliga utgifter”7.8.2025 14:22:44 EEST | Pressmeddelande
Finansminister Riikka Purras förslag till statsbudget för 2026, som publicerades på onsdagen, överraskade med sin politiska karaktär, nya nedskärningar i basservicen och det faktum att utbildning och kultur för medborgarna kallades ”sekundära statliga utgifter”.
Kuntaliitto tyrmistyi Purran budjettiehdotuksesta: kansalaisten sivistys ja koulutus eivät ole ”toissijaisia valtion menoja”7.8.2025 13:12:03 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeri Riikka Purran keskiviikkona julkaistu esitys vuoden 2026 valtion budjetiksi yllätti poliittisuudellaan, peruspalveluihin kohdistuvilla uusilla leikkauksilla ja sillä, että kansalaisten sivistystä ja koulutusta kutsuttiin ”valtion toissijaisiksi menoiksi”.
Kuntamediat satsaavat kehitykseen1.8.2025 10:54:27 EEST | Tiedote
Kuntamediat eli Kuntalehti ja Kommuntorget ottavat seuraavan askeleen panostamalla kehitystyöhön. Jatkossa Kuntalehden nykyinen päätoimittaja Tommy Pohjola ottaa Kommuntorgetin päätoimittajuuden lisäksi vastuun KL-Kustannus Oy:n medioiden kehityshankkeista. Yksi hankkeista on uuden julkaisujärjestelmän käyttöönotto.
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme