Maanteiden talvikunnossapitoon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota (Keski- ja Itä-Suomi)

Lumisina talvina yksi liikenneturvallisuuteen olennaisesti vaikuttava tekijä on se, missä kunnossa liittymien näkemäalueet ovat. Lumivallien madaltamisia suoritetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin ongelmaa ei pääse syntymään. Aina vastuu ei kuitenkaan ole hoitourakoitsijalla.

–  Maantiehen liittyvistä liittymistä vastaa sen omistaja, joka voi olla valtion lisäksi kunta, yksityistiekunta tai kiinteistön omistaja, kunnossapitovastaava Aleksi Mechniakov ELY-keskuksesta muistuttaa.

Lumivallin madaltaminen kuuluu tienpitäjälle, jonka tien käyttäjää näkemäesteenä oleva lumivalli häiritsee. Lumivallin syntyhistorialla ei ole tässä merkitystä.

Koska tänä talvena Keski- ja Itä-Suomessa on pysytelty pääosin pakkasen puolella, eikä lämpötilan sahaamista nollan molemmin puolin ole kovin paljoa ilmennyt, on edellisvuosien kaltaiselta teiden reikiintymiseltä ainakin toistaiseksi vältytty. Niin sanottuja pääkallokelejäkään ei ole kovin runsaasti ollut. Niinpä palautteista suurin osa on liittynyt lumen tuloon.

Laatuvaatimukset riippuvat tien merkittävyydestä ja liikennemäärästä

Urakkasopimuksissa edellytetään, että urakoitsija on tietoinen tiestön tilasta riippumatta keliolosuhteista. Näin ollen urakoitsijalla on ajantasainen tuntuma tiestön kunnosta ja muuttuvan kelin aiheuttamista olosuhteista.

– ELY-keskus määrittelee urakkaan sisältyvät työt ja hoidon laatutason. Tiet on jaettu eri laatua tavoitteleviin hoito- ja kuntoluokkiin. Rahasta ja kaluston riittävyydestähän tässä on kysymys. Jakoon vaikuttaa ennen kaikkea tien liikennemäärä ja yleinen merkittävyys, Mechniakov avaa. 

Niinpä on täysin sopimusten mukaista, että esimerkiksi valtatien ja seututien talvihoidossa on isojakin eroja. Suurimmat haasteet esiintyvätkin yleensä vähäliikenteisimmillä teillä, joilla esimerkiksi liukkaudentorjuntaa hoidetaan hiekoittamalla ja aurauskalusto on liikkeellä lumisateen sattuessa vasta myöhemmin. Pääteillä, joilla liukkaudentorjunta hoidetaan suolaamalla ja auraus tapahtuu lähes reaaliajassa, ongelmia on vähemmän.

Sekin on hyvä muistaa, että parhaimmallakaan talvihoidolla ei saavuteta poutaisia kesäkelejä. Ajonopeus on aina suhteutettava vallitseviin keliolosuhteisiin. 

Urakoita valvotaan – pistokokein myös iltaisin ja viikonloppuisin

ELY-keskuksen maanteiden hoidon projektipäälliköt tekevät pistokoeluonteista valvontaa. Laajan tieverkon takia ei kuitenkaan jokaista urakkaa voida valvoa jatkuvasti paikan päällä.

– Usein palautteissa ajatellaan, että ELY-keskus tai Väylävirasto eivät pyydä tai käske urakoitsijaa lähtemään hoitohommiin. Itsenäisesti he siitä vastaavatkin, mutta urakoitsijan on raportoitava laatulupausten toteutumisesta ELY-keskukselle, joka valvoo sopimuksien noudattamista paitsi pistokokein, myös katselmuksissa ja säännöllisissä työmaakokouksissa, Mechniakov kertoo. 

Tehostettuna toimintatapana ELY-keskus on tilannut erityisesti iltoihin ja viikonloppuihin tapahtuvaa valvontaa, joka kohdistetaan varsinkin muuttuviin keliolosuhteisin. Tällä halutaan varmistaa se, että talvikunnossapidon laatu säilyy sopimusten mukaisena ja jopa kehittyy.

Hoitourakoitsijat tekevät parhaansa usein vaikeissa olosuhteissa. On tärkeää antaa heille tienpäällä työrauha. Palautetta voi antaa Liikenteen asiakaspalvelun kautta: https://www.ely-keskus.fi/liikenteen-asiakaspalvelu1