Masennuksesta kärsivillä suuri itsemurhariski sairaalahoidon jälkeen
Hoidon jatkuvuus on tärkeää, sillä masennuksesta kärsivillä on itsemurhariski suurimmillaan kolme ensimmäistä päivää psykiatrisesta sairaalahoidosta. Itsemurhariskiin vaikuttavat masennuksen vaikeusaste ja aiempi itsetuhoisuus.
Masennuksesta kärsivien potilaiden itsemurhariski on suurimmillaan kolmen ensimmäisen päivän aikana psykiatrisen sairaalahoidon jälkeen. Se on 330-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Ensimmäisten päivien jälkeen itsemurhariski pysyy edelleen suurena, mutta pienenee tasaisesti ajan myötä.
Kaikista masennuksesta kärsivistä potilaista vain pieni vähemmistö hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, enemmistö hoidetaan avohoidossa.
”Sairaalahoitoon ohjataan usein nimenomaan itsemurhavaaran vuoksi. Tutkimus tuo selvästi esiin sen, että vaara ei aina ole ohitse sairaalahoidon päättyessä. Siirtymävaihe sairaalasta avohoitoon on kriittinen ajanjakso”, kertoo HUSin Psykiatrian ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Erkki Isometsä.
Laajassa suomalaisessa tutkimuksessa kartoitettiin masennuspotilaiden sairaalahoidon jälkeen tapahtuneet itsemurhat. Tutkimuksen potilaat ovat depressiodiagnoosin saaneita ja sen vuoksi psykiatrisessa sairaalahoidossa olleita henkilöitä. Yhteistyöhankkeena toteutettu tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa JAMA Psychiatry -tiedejulkaisussa.
Tutkimus perustuu rekisteritietoihin kaikista Suomessa masennuksen vuoksi psykiatrisessa sairaalahoidossa 1996-2017 olleista eli yhteensä 91 161 masennuspotilaan 193 197 hoitojaksosta. Näistä potilaista 1976 menehtyi itsemurhaan pisimmillään kaksivuotisen seurannan aikana.
Tutkimuksen 22 vuoden ajanjakson aikana itsemurhakuolleisuus on Suomessa kokonaisuudessaan merkittävästi vähentynyt, myös masennuspotilaiden itsemurhakuolemat.
Masennuksen vaikeusaste ja aiempi itsetuhoisuus vaikuttavat itsemurhariskiin
Psykiatrisen sairaalahoidon jälkeen on itsemurhakuoleman riskin tiedetty jo ennestään suureksi potilaan siirtyessä avohoitoon. Nyt julkaistun tutkimuksen laaja aineisto antoi tarkemman kuvan hoidon riskivaiheista.
Tutkimus antaa myös kliinisen päätöksenteon kannalta tärkeää tietoa itsemurhakuoleman riskitekijöistä sekä aikaikkunoista, joissa nämä vaikuttavat. Lyhyellä aikavälillä painottuivat erityisesti masennuksen vaikeusaste sekä aiemman itsetuhokäyttäytymisen luonne. Näitä tekijöitä ei ole voitu aiemmissa tutkimuksissa kartoittaa erittäin korkean riskin ajanjaksolta.
”Tutkimus puhuu mielestäni vahvasti sen puolesta, että sairaalan ja avohoidon tiivis yhteistyö on tärkeää. On myös olennaista varmistaa, että masennuksen hoito on ollut sairaalassa tuloksellista”, Isometsä sanoo.
Potilaiden saamaan hoitoon liittyviä tekijöitä ei tutkimuksessa ollut mahdollista kartoittaa. Tutkimushavainnoissa kuitenkin nousee esiin hoidon jatkuvuuden suuri merkitys masennuspotilaan siirtyessä psykiatrisesta sairaalasta avohoitoon.
Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja on osastonylilääkäri Kari Aaltonen HUSin Psykiatriasta. Tutkimuksessa oli mukana myös professori Erkki Isometsä HUSin Psykiatriasta ja Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Christian Hakulinen Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, professori Reijo Sund Itä-Suomen yliopistosta sekä professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.
Linkki tutkimusartikkeliin: Variations in Suicide Risk and Risk Factors After Hospitalization for Depression in Finland, 1996-2017
Yhteyshenkilöt
Kari AaltonenLT, osastonylilääkäri,HUSin Psykiatria
Puh:09 471 77402kari.aaltonen@hus.fiErkki Isometsäylilääkäri, professoriHUSin Psykiatria ja Helsingin yliopisto
Puh:09 471 63728erkki.isometsa@hus.fiTietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse godkände de planerade ändringarna i servicenätet6.5.2024 12:35:45 EEST | Tiedote
HUS-sammanslutningens styrelse godkände de planerade ändringarna i servicenätet. Ändringarna gäller särskilt Lojo och Borgå sjukhus. Dessutom behandlade sammanslutningens styrelse HUS budgetram för 2025.
HUSin yhtymähallitus hyväksyi suunnitellut muutokset palveluverkkoon6.5.2024 12:35:45 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus hyväksyi palveluverkkoon suunnitellut muutokset, jotka koskevat erityisesti Lohjan ja Porvoon sairaaloita. Lisäksi se käsitteli HUSin vuoden 2025 talousarviokehystä.
Arbetet med den nationella cancerstrategin inleds6.5.2024 08:40:02 EEST | Tiedote
Avsikten med den nationella cancerstrategin är att trygga en jämlik och högklassig vård av cancerpatienter.
Kansallinen syöpästrategiatyö käynnistyy6.5.2024 08:40:02 EEST | Tiedote
Kansallisen syöpästrategian tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti yhdenvertainen ja laadukas syöpäpotilaiden hoito.
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 6 maj för att besluta om kommande ändringar i servicenätet i anknytning till balanseringen av ekonomin2.5.2024 15:00:45 EEST | Tiedote
De föreslagna ändringarna i servicenätet 2025–2027 gäller speciellt Lojo och Borgå sjukhus, där operationerna nattetid och under veckoslut enligt förslaget upphör. Samtidigt flyttas också förlossningsverksamheten bort från Lojo sjukhus till HUS andra förlossningssjukhus. I och med förändringarna av sjukhusen profiler kan HUS öka den planerade operativa verksamheten betydligt vid dessa sjukhus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme