Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään.
Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja.
–Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä toimeentuloon. Se on osa maakuntien elämää, jossa ymmärretään myös metsän virkistys- ja retkeilyarvo. Jokainen media hakee yleisönsä kautta oman näkökulmansa.
Luonto- ja Ilmastopaneeleilla iso rooli metsäkeskustelussa
Kokkonen ei usko salaliittoihin, että yksittäiset punavihreät toimittajat olisivat kaapanneet vallan Hesarissa ja Ylessä ja ohjaavat journalistista päätöksentekoa. – Pikemminkin voi kysyä, ovatko tutkijat kattaneet medialle sellaisen voileipäpöydän, mistä jokainen voi hakea mieluisan tutkijan ja haluamansa lausunnon.
–Jos toimittaja on etukäteen päättänyt jutun agendan, hän saa aina jonkun asiantuntijana esiintyvän professorin todistamaan samaa. Kun harvalla toimittajalla on metsäalan koulutusta, helposti käännytään professoritason henkilön puoleen ja haetaan sieltä tukea omalle näkemykselle.
Sama koskee Kokkosen mukaan myös luonto- ja ilmastopaneeleita, joiden valinta ei ole ollut millään tavalla demokraattinen, mutta joille on annettu iso painoarvo. – Ne esiintyvät mielellään tieteellisinä auguureina, vaikka pääosa varsinaista metsätutkijoista olisi toista mieltä. Vaikka ilmastomuutoksesta vallitsee kohtuullinen konsensus, metsien tilasta ja käsittelystä löytyy vastakkainasettelua.
–Hyvä esimerkki on keskustelu hiilinieluista, joista voit löytää täysin vastakkaista mielipidettä edustavat tutkijat. Tosiasiahan on, että metsien biomassan määrä on kasvanut ja nielut sen myötä vahvistuneet. Jos emme olisi hoitaneet metsiämme viime vuosikymmeninä tehdyllä tavalla, meillä olisi paljon vähemmän metsää. Ympäristöväki ei pidä hoidettua metsää arvokkaana, vaan haikailee vanhan vähän hiiltä sitovan metsän ja suojelun perään.
Metsänomistajat kompensoivat omat päästönsä
Pitäisikö metsätalous nähdä mediassa luontokatoa ja ilmastomuutosta monipuolisemmin myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajana. – Se on kullekin medialle arvokysymys. Kun Petteri Taalas maailman johtavana ilmastoasiantuntijana oli huolissaan fossiilisten käytön hitaasta lopettamisesta, suojeluhenkinen julkinen keskustelu piti metsähakkuiden vähentämistä tärkeämpänä keinona ilmastomuutoksen torjunnassa.
–Kun metsäsektori on jäänyt ilmastokeskustelun altavastaajaksi, sopii kysyä, ovatko metsäammattilaiset antaneet sen tilan ympäristötekijöitä korostaville puheenvuoroille. Osasyy löytyy historiasta, kun metsäsektori dominoi politiikkaa ja julkisuutta, kun sen ehdoilla muutettiin valuuttakursseja ja huolehdittiin kilpailukyvystä.
Metsäteollisuuden tulee Kokkosen mukaan muistaa myös, että se on monta vuosikymmentä vähätellyt metsään liittyviä luontoarvoja. – Nyt on aika hyväksyä maailman muutos, Suomen kansainväliset sitoumukset, eri mielipiteet ja käydä avointa ja aitoa vuoropuhelua. Metsä nähdään monipuolisemmin kuin ennen.
–Kun nyt ollaan uudessa tilanteessa, metsäsektoria vaivaa neuvottomuus siitä, miksi se ei ole onnistunut kääntämään keskustelua hyödykseen, vaan on jäänyt altavastaajaksi. On hyvä muistaa, että metsänomistaja on ainoa ryhmä, joka kompensoi omat päästönsä. Kasvava metsä kasvattaa hiilinieluja ja sellaisenaan ekoteko, mikä on jäänyt julkisuudessa ymmärtämättä. Nyt kun nielut on sosialisoitu yhteiseksi omaisuudeksi, on käynyt niin että metsänomistajan päästöt ovat yksityisiä ja nielut yhteisiä.
Suomessa eletään metsäasioissa kahta eri todellisuutta
Kokkosen mukaan metsäkeskustelussa on paljon epärehellisyyttä, kun kuitenkin halutaan yhteiskunnan tarjoama hyvä, mutta kielletään sen taloudellinen merkitys. – Ei saisi hakata metsää eikä perustaa kaivoksia, mutta halutaan silti vahva hyvinvointivaltio. Pentti Linkola oli tässä suhteessa rehellinen, kun hän eli kuten opetti. Hän vastusti metsätaloutta, mutta ei ollut vailla yhteiskunnan palveluita.
–Median ja metsätalouden vuoropuhelua metsätaloudesta, suojelusta, luontokadosta tai nieluista tulee käydä. On hyvä ymmärtää kaikkia keskustelun osapuolia ja hakea konsensusta julkiseen metsäkeskusteluun.
Kokkonen ymmärtää hyvin, jos metsäala kokee kielteisen julkisuuden vaikuttavan työhyvinvointiin ja vähentää nuorten mielenkiintoa hakeutua alalle koulutukseen ja töihin. – Jos teet arvokasta työtä kansantalouden hyväksi, mutta julkisuudessa sinua pidetään luonnon murhaajana, eihän se reilua ole.
–Tässä on kysymys myös kaupunkien ja maakuntien vastakkainasettelusta. Julkisuudessa kaupungeissa asuu oikeassa olevien heimo, joka haluaa suojella kaiken ja maakunnissa luontoa tuhoava kansa. Me elämme metsäasioissa Suomessa kahta eri todellisuutta, on maakuntien todellisuus ja Helsingin todellisuus.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Kokkonen
antti.kokkonen@kaleva.fi
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli
Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt
Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa13.8.2025 10:47:20 EEST | Artikkeli
Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi
Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni6.8.2025 10:40:43 EEST | Artikkeli
Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.
Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli
Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme