Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen

Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia  

Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita.

Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin.

–Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert.

Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä

EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastokytkentää. – Sen myötä LULUCF-sektorille asetettiin entistä kunnianhimoisempia vaatimuksia.  Kun nyt tiedetään, että metsät eivät pysty sitomaan sitä hiiltä, mitä taakanjakosektori ja päästökauppasektori tuottavat, Suomessa tämä on johtanut keskusteluun hakkuiden vähentämisestä nielujen vahvistamiseksi.

–Hakkuumääriä ei voida tarkastella irrallaan globaalista kysynnästä, teollisuuden rakenteista ja korvausvaikutuksista. Jos Suomessa vähennettäisiin hakkuita ja puuraaka-aineen globaali kysyntä ei muutu, puun tuotanto ja hakkuut siirtyvät toisiin maihin. Vaikka Suomen nielut vahvistuvat laskennallisesti, hakkuut kasvavat muualla ja globaali ilmastohyöty jää näennäiseksi. Samalla vaarantuvat Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky, investoinnit ja työpaikat, muistuttaa Buchert.

Suomen ja EU:n väliset jännitteet metsäpolitiikassa liittyvät Buchertin mukaan siihen, että pohjoinen metsätalous on hyvin erilaista kuin Keski- tai Etelä-Euroopassa. – Pohjoismaissa metsät ovat pitkälti yksityisomistuksessa, metsien kiertoajat ovat pitkiä ja teollinen ekosysteemi rakentuu harvojen puulajien varaan.

Ilmastotoimet perustettava fossiilipäästöjen alentamiseen

Suomen tulee Buchertin mukaan keskittyä ilmastotoimissa ensisijaisesti fossiilipäästöjen vähentämiseen, teknologisten nielujen kehittämiseen ja skaalaamiseen sekä kestävien biopohjaisten materiaaliratkaisujen varaan.

–Maankäyttösektorin nielut ja päästöt syntyvät biologisista prosesseista, joihin vaikuttavat monet tekijät. Hakkuiden lisäksi merkitystä on metsien ikärakenteella, metsien kasvun dynamiikalla, lämpötilalla ja maaperäprosesseilla. Myös myrsky- ja hyönteistuhot voivat muuttaa hiilitaseita nopeasti.

Puurakentaminen ja biopohjaiset tuotteet ilmastopolitiikan työkaluiksi

Puurakentaminen tarjoaa Buchertin mukaan valtavan potentiaalin pitkäaikaisten hiilivarastotuotteiden luomisessa. – Sopii ihmetellä Suomen putoamista puurakentamisen kasvussa moniin Euroopan maihin verrattuna. Haastaisin nyt puutuoteteollisuuden innovaatiokykyä kehittämään koko alan arvoketjua, metsänkasvatuksesta designiin, arkkitehtuuriin ja rakentamiseen.

–Suomessa on vahva metsäteollisuus, mutta haasteena on tuotteiden melko alhainen jalostusarvo. Tutkimusta ja kehitystyötä tehdään uusien tuoteinnovaatioiden parissa, mutta biopohjaisten tuotteiden kehityspolku on pitkä ja vaatii pitkäjänteistä TKI-panostusta, jotta innovaatiot saadaan skaalattua teolliseen mittaan. Ja tämän lisäksi tarvitaan kuluttajien ostohalukkuutta.

Buchert uskoo, että sääntelyllä ja julkisilla hankinnoilla voidaan lisätä vähähiilistä puurakentamista ja ohjata kulutusta biopohjaisiin tuotteisiin, vaikka ne olisivatkin kalliimpia kuin fossiiliset vaihtoehdot. – Myös hiilidioksidin talteenotto biotalouden prosesseista pitäisi saada nyt nopeasti eteenpäin. Teknologisia ratkaisuja on, mutta niiden hyödyntäminen vaatii vahvaa investointi- ja kehityspanosta.

Luke on riippumaton bioyhteiskunnan rakentaja

Luken tutkimus vastaa kansalaisia ja yhteiskuntaa kiinnostaviin haasteisiin ja saa paljon palautetta ja myös kritiikkiä. – Luonnonvarakeskus on riippumaton tutkimuslaitos, joka pyrkii ratkaisemaan luonnonvara-alaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia tutkimuksen avuilla.   Eri aiheista ja erilaisista näkökulmista tutkimuskohdetta lähestyvät tutkivat voivat päätyä erilaisiin tuloksiin. Se kuuluu tieteeseen, joka tarkentaa ja korjaa itseään jatkuvasti.

– Luke haluaa olla bioyhteiskunnan rakentaja ja meidän pitää katsoa kokonaisvaltaisesti kaikkia kestävyysulottuvuuksia ja yhteensovittaa erilaisia vaateita ja myös tarkastella erilaisten politiikkatoimien kustannusvaikutuksia. Uskomme Lukessa, että uudistuvalla ja innovatiivisella alkutuotannolla on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamisessa, muistuttaa Buchert.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi