Jyväskylän yliopisto

Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki sanoo, ettei Suomi hyödynnä tarpeeksi tohtorien osaamista

Jaa

Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki sanoo, että päästäkseen opetus- ja kulttuuriministeriön tohtorikoulutukselle asettamiin työllistymistavoitteisiin, Suomessa pitää vaatia korkeatasoisiin julkisiin virkoihin tohtorinkoulutusta ja että julkisella rahoituksella tehtävään tutkimukseen pitää palkata tutkijankoulutuksen saaneita henkilöitä. OKM uutisoi äskettäin tohtorikoulutuksen pilotista, jonka tavoitteena on kouluttaa aiempaa enemmän huippuosaajia.

Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen mukaan Suomessa pitäisi vaatia korkeatasoisiin julkisiin virkoihin tohtorinkoulutusta.
Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen mukaan Suomessa pitäisi vaatia korkeatasoisiin julkisiin virkoihin tohtorinkoulutusta. Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto

Opetus- ja kulttuuriministeriö uutisoi vastikään osoittavansa suomalaisille yliopistoille 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen uusien käytänteiden pilotointiin. Tavoitteena on parantaa tutkijakoulutuksen avulla suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja kouluttaa aiempaa enemmän huippuosaajia.

Jyväskylän yliopisto on julkaissut viime viikolla emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen raportin, jossa hän esittää toimenpiteitä, joiden avulla ministeriön asettamiin tavoitteisiin päästään.

Neittaanmäki tietää mistä puhuu, sillä hänellä on yli 30 vuoden kokemus väitöskirjojen ohjaamisesta ja hän on akateemisen uransa aikana ehtinyt ohjata kaikkiaan 130 väitöskirjaa. Se on erittäin mittava määrä, jopa maailman tasolla tarkasteltuna.

Neittaanmäen mukaan Suomi ei tällä hetkellä täysimääräisesti hyödynnä kouluttamiaan tohtoreita, vaan on tohtorien osaamisen hyödyntämisessä selkeästi muuta Eurooppaa jäljessä.

Ensimmäisenä toimenpiteenä Neittaanmäki palauttaisi korkeatasoisiin julkisiin virkoihin vaatimuksen tohtorintutkinnosta.

– Johtavissa tehtävissä laajojen kokonaisuuksien hallintakyky ja uuden tiedon tuottamiskyky ovat kaikkein tärkeimpiä asioita. Väitöskirjan tekeminen osoittaa, että henkilöltä löytyvät nämä taidot. Näissä viroissa pitäisikin edellyttää korkeinta mahdollista koulutusta, Neittaanmäki sanoo.

Toiseksi julkisella rahoituksella tehtäviin tutkimushankkeisiin pitäisi palkata tutkijankoulutuksen saaneita henkilöitä. Neittaanmäen mukaan tutkijankoulutuksen saaneiden henkilöiden palkkaaminen pitäisi olla yksi rahoituksen saamisen kriteereistä.

Kolmantena asiana Neittaanmäki nostaa esille konsulttipalvelut, joihin sekä yksityinen että julkinen sektori käyttävät vuosittain merkittäviä summia rahaa.

– Konsulteilta tulisi edellyttää korkeaa koulutustasoa ja erityisesti tutkimuksellisissa tehtävissä myös tohtorin tutkintoa. Tällöin myös tutkimuksen laatu paranee ja tehostuu, Neittaanmäki tiivistää.

Raportissa toimenpide-ehdotukset rakentuvat Neittaanmäen omiin kokemuksiin

Neittaanmäen kirjoittama raportti on jaettu kolmeen osaan ja se perustuu vahvasti hänen omiin kokemuksiinsa professorina ja väitöskirjojen ohjaajana. 

Raportin ensimmäisessä osassa hän käy läpi omia toimintamallejaan ja kokemuksiaan tutkijakoulutukseen liittyen. Toisessa osassa tarkastellaan kansallista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiostrategiaa. Kolmannessa osassa Neittaanmäki esittelee toimenpide-ehdotuksia siitä, miten tutkijakoulutus tulisi Suomessa järjestää, jotta kansallisesti asetettuihin tavoitteisiin olisi mahdollista päästä.

Raportissa Neittaanmäki muun muassa painottaa, että opiskelijoita täytyy alkaa suunnata tohtorikoulutusta kohti jo yliopisto-opintojen alkuvaiheesta lähtien. Mahdollisuus jatko-opintoihin tohtorikoulussa on tuotava opiskelijoille esille heti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Opiskelijat tulee ottaa varhaisessa vaiheessa mukaan tutkimustoimintaan esimerkiksi niin, että opiskelijoita palkataan tutkimusryhmiin harjoittelijoiksi.

Neittaanmäki nostaa esille lisäksi sen, että yliopistossa vierailevat ulkomaalaiset tutkijat tulisi sitouttaa pitämään vierailuluentoja ja keskustelemaan opiskelijoiden kanssa. Neittaanmäki myös sanoo, että Suomessa pitää ulkomaalaisten huippuyliopistojen tapaan saada tutkimustyössään pitkälle edenneet professorit pitämään kursseja jo kandidaattivaiheen opiskelijoille.

Kaikki Neittaanmäen toimenpide-ehdotuksen pääsee lukemaan hänen julkaisustaan Omia kokemuksia tutkijakoulutuksesta ja ehdotuksia koulutuksen kehittämiseen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen mukaan Suomessa pitäisi vaatia korkeatasoisiin julkisiin virkoihin tohtorinkoulutusta.
Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen mukaan Suomessa pitäisi vaatia korkeatasoisiin julkisiin virkoihin tohtorinkoulutusta.
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.

ERC Advanced Grant -miljoonarahoitus Jyväskylän yliopistoon – tutkimuskohteena nanopartikkelien ja biomolekyylien vuorovaikutukset11.4.2024 13:05:00 EEST | Tiedote

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt merkittävän ERC Advanced Grant -rahoituksen Jyväskylän yliopiston laskennallisen nanotieteen professori Hannu Häkkiselle. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan 2,5 miljoonaa euroa ja sen avulla Häkkisen tutkimusryhmä kehittää uusia laskennallisia menetelmiä metallinanopartikkelien ja biomolekyylien välisten vuorovaikutusten tutkimiseen. Menetelmistä on hyötyä tutkittaessa nanopartikkelien käyttöä nanolääketieteen alaan kuuluvissa diagnostiikan ja terapian sovelluksissa. Kyseisen rahoituksen saajat ovat erityisen ansioituneita tutkijoita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye