Väitös: Markkinoistaminen on pysyvästi muuttanut julkista vanhuspalvelujärjestelmää Suomessa

Jaa

Olli Karsion väitöstutkimuksen tulokset herättävät useita kysymyksiä julkisten vanhuspalveluiden nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Mikä on yksityisen sektorin rooli ja valta osana hyvinvointivaltiota nyt ja tulevaisuudessa? Keskittyvätkö markkinat suurille kansainvälisille hoivayrityksille, etenkin nyt kun palveluiden järjestäminen on keskitetty kuntien sijaan suuremmille hyvinvointialueille? Väitöstutkimuksessaan YTM Olli Karsio tutki julkisten vanhuspalvelujen markkinoistamista.

Olli Karsio (Kuva: Teemu Toikka Photography)
Olli Karsio (Kuva: Teemu Toikka Photography)

Markkinaehtoiset palvelujen järjestämisen tavat, kuten kilpailuttaminen ja valinnanvapaus, ovat vakiintuneet vähitellen osaksi julkista vanhuspalvelujärjestelmää Suomessa. Julkisen rahoituksen ongelmat, väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja työvoimapula hoivatyön kentällä ovat pakottaneet poliittiset toimijat etsimään uusia ratkaisuja julkisten vanhuspalveluiden järjestämiseen. Yksi ratkaisu on ollut markkinamekanismien käyttöönotto julkisten palveluiden järjestämisessä.

Olli Karsio käsittelee väitöstutkimuksessaan julkisten vanhuspalveluiden markkinoistamista 1980-luvulta nykypäivään. Markkinoistamista on edistetty ulkoistamalla julkisesti rahoitettuja palveluita yksityisille palveluntarjoajille ja lisäämällä palvelunkäyttäjien valinnanvapautta. Markkinoistaminen on muuttanut myös yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin suhteita.

Väitöskirjan keskeiset havainnot osoittavat merkittävän muutoksen lähes täysin julkisesta vanhuspalvelujärjestelmästä markkinoistettuun, mutta suurelta osin edelleen julkisesti rahoitettuun järjestelmään.

– Hoivapalveluiden markkinoistaminen on seurausta paikallisten valintojen kasautumisesta. Lainsäädäntö on mahdollistanut – mutta ei pakottanut – valinnanvapauden lisäämisen ja julkisten palveluiden ulkoistamisen yksityisille toimijoille, Karsio toteaa.

Markkinoistamisen seuraukset tulevat vasta nyt näkyviin

Karsion tutkimuksen keskeinen tulos on, että markkinoistaminen on vähitellen ja asteittain, mutta kuitenkin perusteellisesti, muuttanut julkista vanhuspalvelujärjestelmää Suomessa. Markkinaehtoinen palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on vakiintunut osaksi julkista vanhuspalvelujärjestelmää.

– Julkisten vanhuspalveluiden markkinoistamisella on useita seurauksia, jotka tulevat näkyväksi vasta nyt, kun markkinamekanismeista ja yksityisestä palvelutuotannosta on tullut pysyvä, institutionalisoitunut osa kansallista palvelujärjestelmää, sanoo Karsio.

– Kukaan ei varmasti ajatellut kunnissa ulkoistaessaan palvelutuotantoa paikallisille perheyrityksille tai yhdistyksille 1990-luvulla, että suuret ulkomaalaisomisteiset hoivayritykset vastaisivat merkittävästä osasta julkisesti rahoitettuja hoivakotipalveluja 2020-luvulla, pohtii Karsio.

Karsion mukaan markkinoistaminen on peruuttamattomasti muuttanut julkista vanhuspalvelujärjestelmää Suomessa. Sillä on seurauksia niin palveluiden käyttäjille, hoiva-alalla työskenteleville kuin palveluita järjestäville hyvinvointialueille ja palveluntuottajille.

Olli Karsio on kotoisin Hämeenlinnassa ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Nykyisin hän toimii Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastajana.

Väitöstilaisuus perjantaina 23. helmikuuta

YTM Olli Karsion sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöskirja The Marketisation of Public Eldercare Services in Finland - A gradual institutional change tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 23.2.2024 klo 12.00 (Linna-rakennus, sali K 103, Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Anneli Anttonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Yhteyshenkilöt

Olli Karsio
olli.karsio@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote

Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote

YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.

Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.

Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote

Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye