Väitös: Koneoppiminen auttaa ennustamaan ylipainoa ja kestävyyskuntoa - apua ennaltaehkäisevien hoitojen kehittämisessä
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa selvitettiin tekoälyn ja koneoppimisen mahdollisuuksia kestävyyskunnon ja ylipainon ennustamisessa sekä henkilökohtaisen terveysindeksin kehittämisessä. Kokonaisuutena koneoppiminen mahdollistaa yksilölle parempien hoitomuotojen valitsemisen sekä hoitojen kehittämisen ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
![](/data/images/public/69817172/70107020/c7bc9a98-fad7-48fb-98c0-0cf9b741c1f4-w_720.jpg)
Informaatioteknologian tiedekunnan Digitaalisen terveysälyn laboratoriossa väitöskirjatutkijana työskentelevä Ilkka Rautiainen tutki väitöskirjassaan koneoppimisen mahdollisuuksia ylipainon ennustamisessa ja kardiorespiratorisen kunnon kehityksen ennustamisessa. Lisäksi väitöskirjassa kehitettiin henkilökohtaisen terveysindeksi, jolla on käyttöpotentiaalia myös koneoppimisessa.
Ylipainon ennustamista käsittelevässä väitöskirjan ensimmäisessä osassa hyödynnettiin eri ajankohdista lapsilta kerättyjä pituus- ja painotietoja, joita käytettiin erilaisissa koneoppimismalleissa. Tämän jälkeen tuloksia verrattiin siihen, kuinka moni lapsista oli todellisuudessa tullut ylipainoiseksi.
Tutkimuksessa oli yhteensä yhdeksän koeasetelmaa. Lyhimmillään ennusteita tehtiin kolmivuotiaille lapsille kahteen ikävuoteen asti kerätyn aineiston perusteella. Pisimmän aikavälin ennustukset tehtiin syntymänaikaisen tiedon perusteella 13–16-vuotiaille.
– Tutkimus vahvisti osaltaan sen, että lyhyellä aikavälillä ylipainon ennustaminen on koneoppimisen avulla mahdollista, mutta pidemmän aikavälin ennustukset ovat huomattavasti haastavampia, Rautiainen kertoo.
Tutkimuksen toisessa osassa käytettiin aineistolähtöistä lähestymistapaa nuorten kardiorespiratorisen kunnon, eli kestävyyskunnon, tulevan kehityksen ennustamiseen satunnaismetsämenetelmällä. Menetelmässä koneoppimista käytetään seulomaan suuresta muuttujajoukosta tärkeimmät tekijät.
Tutkimuksessa havaittiin, että kunnon kehittymiseen voivat kunnon lähtötason lisäksi vaikuttaa monet eri tekijät, fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkinen sekä sosiaalinen hyvinvointi.
– Heikko kardiorespiratorinen kunto saattaa tehdä päivittäisistä askareista, kuten portaiden nousemisesta vaikeaa. Jos kuntoa voidaan ennustaa tarpeeksi luotettavalla tavalla, on mahdollista tunnistaa henkilöt, joilla on kunnon kanssa haasteita. Ennaltaehkäisyn kautta voitaisiin paremmin auttaa näitä henkilöitä, Rautiainen kuvailee.
Tutkimuksen havainnot vahvistavat Rautiaisen mukaan kokonaisvaltaisen terveyden seurannan tärkeyttä pelkän fyysisen hyvinvoinnin lisäksi.
Tutkimuksen kolmannessa osassa kehitettiin henkilökohtaisen terveysindeksin laskentamenetelmä, joka pyrkii antamaan kokonaisvaltaisen kuvan yksilön terveydestä huomioiden samalla yleisimmät terveystietojen ongelmat. Terveysindeksin pohjana hyödynnetään Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämää ICF-luokitusta.
– Terveysindeksi tarjoaa puitteet eri lähteistä peräisin olevien tietoaineistojen yhdistämiselle ja menetelmällä on mahdollisuuksia helpottaa aineistojen hyödyntämistä myös koneoppimisnäkökulmasta, sanoo Rautiainen.
Rautiainen korostaa, että kokonaisuutena tekoäly- ja koneoppimismenetelmät mahdollistavat parempien yksilöllisten hoitojen, esimerkiksi kuntoutuspolkujen, valinnan sekä myös hoitojen kehittämisen ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
FM Ilkka Rautiaisen väitöskirjan “Prediction methods for assessing the development of individual health status” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 1.3.2024 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata salissa Agora Auditorio 2 (Ag B105) tai verkkovälitteisesti.
Vastaväittäjinä toimivat professori Juha Röning (Oulun yliopisto) ja tutkimuspäällikkö, dosentti Kari Kalliokoski (PET-keskus, Turun yliopisto). Kustoksena toimii tutkimuskoordinaattori, dosentti Sami Äyrämö (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, David Health Solutions, Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta ja Business Finland.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka RautiainenVäitöskirjatutkijaInformaatioteknologian tiedekunta
ilkka.t.rautiainen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston tutkijat kartoittivat maailman sienilajiston ilmanäytteistä11.7.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat huomasivat, että avain luonnon monimuotoisuuden nopeaan ja kustannustehokkaaseen kartoittamiseen on ollut kaiken aikaa aivan silmiemme edessä, mutta samalla näkymättömissä, eli meitä ympäröivässä ilmassa.
QS World University Rankings Europe 2024: Jyväskylän yliopisto mukana Euroopan parhaiden yliopistojen listalla10.7.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston sijoitus Euroopan parhaiden yliopistojen listauksessa säilyi 200 parhaan tuntumassa brittiläisessä yliopistovertailussa (QS World University Rankings Europe). JYU sijoittui vertailussa sijalle 205, kun viime vuoden sijoitus oli 186. Vertailu tehtiin nyt toista kertaa.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2745 uutta opiskelijaa4.7.2024 09:45:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2745 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle tunnustusta laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta - AACSB-akkreditointi myönnettiin kuudeksi vuodeksi eteenpäin3.7.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on saanut arvostetun tunnustuksen korkealaatuisesta opetuksestaan ja tutkimuksestaan, kun sille myönnettiin AACSB-akkreditointi kuudeksi vuodeksi eteenpäin. Kauppakorkeakoulun vahvuuksina pidettiin erityisesti sitoutumista vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylästä valmistunut diplomi-insinööri – heti perään valmistuu myös oma puoliso2.7.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylän yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut opiskelija. Susanna opiskeli Jyväskylässä tieto- ja ohjelmistotekniikan diplomi-insinööriohjelmassa ja työskentelee tällä hetkellä Valmetilla. Myös Susannan puoliso Aatu Laitinen valmistuu tänä keväänä diplomi-insinööriksi ensimmäisten joukossa. Tekniikan alan koulutus alkoi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme