Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien kuntaverovertailu: Jopa 5 600 euron ero palkansaajapariskunnan maksamissa tuloveroissa

Jaa

Vuonna 2024 Manner-Suomen kireimmin tuloja verottava kunta on Halsua ja keveimmin verottaa Kauniainen. Halsualla keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 29 800 euroa*. Ero on vajaat 5 600 euroa Kauniaisiin nähden. Tämä selviää Veronmaksajain Keskusliiton uudesta kuntaverovertailusta.

Halsuan ohella muita kireän ansiotuloverotuksen kuntia vuonna 2024 ovat Kaskinen, Ylivieska ja Urjala. Keveimpiin verottajiin kuuluvat Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Kustavi ja Eurajoki. Manner-Suomen maakunnissa verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Etelä-Savossa.

Kaikkien Manner-Suomen kuntien piti muuttaa tuloveroprosenttejaan vuodelle 2024, sillä vuoden 2023 prosenteista piti pyöristää pois prosentin sadasosat lähimpään kymmenykseen. Jos pyöristäjät jättää pois laskuista, veroprosenttiaan päätti korottaa 85 Manner-Suomen kuntaa. Keventäjiä oli vain 39.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi noin prosentin kymmenyksen vuodelle 2024. Veroprosenttien nostot olivat paikoin suuria, kun taas alennukset olivat maltillisempia. 

- Esimerkiksi Valkeakoskella, joka nosti veroprosenttiaan 1,29 prosenttiyksiköllä, keskituloinen palkansaaja maksaa vuodessa noin 500 euroa enemmän veroja, laskee selvityksen tekijä, ekonomisti Janne Kalluinen.

Kiinteistöverotus kiristyi kunnissa vuodenvaihteessa, kun maapohjia koskevan kiinteistöveroprosentin alaraja nousi hallitusohjelman mukaisesti 1,30 prosenttiin. Manner-Suomen 245 kunnalla, joissa veroprosentti alitti rajan vuonna 2023, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kiristää maapohjien kiinteistöverotusta.

Selvityksen erillisessä maakuntakeskusten vertailussa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä yli 3 300 euroa enemmän veroja Helsinkiin verrattuna. Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot.

Helsingin jälkeen verotukseltaan keveimpiä maakuntakeskuksia ovat Turku ja Tampere. Kokkola ja Kouvola ovat verottajina ankarimmat maakuntakeskukset Mikkelin jälkeen.

* Luku sisältää kunnallis- ja kirkollisveron sekä valtion tuloveron, yleisradioveron ja palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut. Luku ei sisällä kiinteistöveroja (toisin kuin selvityksen maakuntakeskusvertailu). Puolisoiden yhteenlasketut vuositulot laskelmissa ovat 92 870 euroa.

Kuntien verot 2024 -selvitys esimerkkilaskelmineen sekä lista lievimmin ja ankarimmin verottavista kunnista ovat luettavissa osoitteessa veronmaksajat.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 220 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Lehtinen kehysriihestä: Veronkiristysten osuus on aivan liian suuri – eläkeläisten tuplaraippavero perusteeton16.4.2024 17:12:16 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää veronkiristysten osuutta hallituksen kehysriihen sopeutuksissa yllättävän ja tarpeettoman suurena. Myös arvonlisäverotuksen pääverokannan korotus peräti 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on turhan mittava. - Sopeutus painottuu nyt vahvasti veronkiristyksiin, vaikka muuta aiemmin vakuuteltiin. - Verotusta kiristämällä Suomi ei nouse, joten toimenpiteiden valinta ja painotus on hallitukselta vähemmän onnistunut. Alvin korotus leikkaa esimerkiksi keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa arviolta 210 eurolla vuodessa. Hyväpalkkaisen 7000 euroa kuussa ansaitsevan ostovoima leikkautuu 320 euroa ja alle keskipalkkaa saavan 2500 euroa tienaavan 150 euroa vuodessa. - Miljardin euron alv-kiristys tuntuu tässä tilanteessa raskaasti kaikkien suomalaisten lompakossa. Pysähtyminen viimeistään yleisen pohjoismaisen tason eli 25 prosentin kohdalla olisi ollut järkevää, Lehtinen katsoo. -

Järjestöt: Veronkannon uudistus on toteutettava säästövaateista huolimatta26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Verojen maksujen ja palautusten käyttösäännöt ovat epäselviä, epäyhtenäisiä ja aiheuttavat täysin turhaa työtä ja maksuliikennettä niin yrityksissä kuin Verohallinnossa. Muutostarve on ollut selvillä jo pitkään, ja sitä kannattavat sekä elinkeinoelämän järjestöt että Verohallinto. Muutos on tehtävä nyt, eikä se saa jäädä valtionhallinnon säästötoimenpiteiden jalkoihin. Muutoksen arvioitu hintalappu on alle miljoona euroa, kun taas vuosittain arvioitu säästö on jopa 15 miljoonaa euroa. Veronkantolain tavoitteena on, että eri verojen maksusuoritukset ja palautukset kuittaantuisivat ilman tarpeettomia edestakaisia suorituksia ja että yritykset voisivat optimoida verojen maksuliikenteen. Järjestelmä on kuitenkin niin monimutkainen ja käyttösäännöt sekavia, että tavoite ei toteudu. Yritysten on vaikea hahmottaa, miten maksuja ja palautuksia käytetään – ja missä on mahdollisuus edestakaisten maksujen vähentämiseen. Yrityksen maksusuorituksia saatetaan esimerkiksi käyttää vasta puolen vuoden

Vero2024: valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa talous- ja veropolitiikkaa28.2.2024 10:50:51 EET | Kutsu

KUTSU Veronmaksajain Keskusliitolla on ilo kutsua toimituksenne edustaja Vero2024-tapahtumaan, joka järjestetään Pikku-Finlandiassa keskiviikkona, 13.3. klo 10-16. Ohjelman alussa valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa hallituksen talous- ja veropolitiikkaa kehysriihen alla. Myös Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kommentoi verotuksen näkymiä tapahtuman avauspuheessa. Sijoituspaneelissa herkästä markkinatilanteesta keskustelevat Elon sijoitusjohtaja Jonna Ryhänen, sijoittaja Eeva Ahdekivi, päästrategi Lippo Suominen ja ekonomisti Juha Itkonen. Tutustu koko ohjelmaan osoitteessa veronmaksajat.fi/vero2024/ Toimittajat pääsevät Pikku-Finlandiaan sisään lehdistökortilla ilman ennakkoilmoittautumista. Tapahtumaa voi seurata myös verkkolähetyksenä, joka edellyttää ilmoittautumista ma 11.3. mennessä täällä. Mahdolliset puhujien haastattelupyynnöt on lähetettävä etukäteen Veronmaksajien viestintään. Lämpimästi tervetuloa! #vero2024

Veronmaksajat laski: Palkansaajan ostovoima kääntyy 2,3 prosentin kasvuun vuonna 2024 – veronkevennys tulee nyt oivaan aikaan21.12.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kääntyy vuonna 2024 reippaaseen 2,3 prosentin kasvuun. Keskituloisen 3821 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ostovoima kohenee 750 euroa. Ostovoiman kohenemisesta kolmasosa tulee palkkaverotuksen kevenemisestä ja kaksi kolmasosaa reaalipalkan noususta. Muutos on huomattava, sillä edellisinä kolmena vuonna ostovoima on jatkuvasti alentunut. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima on vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran matalampi 15 vuotta sitten vuonna 2008. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja inflaation vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan 2000-luvulla. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ensi vuonna toteutuvaa käännettä kohenevan ostovoiman tielle erityisen tärkeänä ajankohtaisessa tilanteessa. Palkansaajan ostovoiman tuntuva kasvu on harvinainen val

Veronmaksajien palkkaverovertailu: Progressio iskee Suomessa ankarasti – keskituloisen palkankorotuksesta puolet menee veroihin14.12.2023 01:00:00 EET | Tiedote

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, kun verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2023. Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 49,5 euroa menee veroihin. Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Keskipalkkaa eli 49 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on Suomessa reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Suomi on tällä palkkatasolla kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein verottaja. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye