Talentian ammattieettinen lautakunta kritisoi asiakasohjausryhmien näkymätöntä päätöksentekoa

Hyvinvointialueiden delegointisäännöllä sanellaan, kuinka toimivaltaa siirretään organisaatiossa ja mitä päätöksiä ja velvoitteita esimerkiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöiden, kuten sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden, tehtäviin kuuluu.

Osalla hyvinvointialueista delegointisääntö ohjaa nyt palvelujen hankintaoikeuksia viranomaisilta asiakasohjausryhmille. Lapsiperhesosiaalityössä ja lastensuojelussa hankintaoikeuksia palveluihin, kuten perhekuntoutukseen ja tukiperheeseen, siirretään säännön nojalla viranhaltijalta vastuuyksikön päällikkötasolle.

Lue lisää: Hyvinvointialueet lisäsivät byrokratiaa: Sosiaalityöntekijöiltä viedään päätösvalta asiakkaan ostopalveluihin

Talentialle on kerrottu tilanteista, joissa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei ole ollut edes paikalla asiakasohjausryhmässä esittelemässä perheen elämäntilannetta, jonka perusteella palvelutarvetta harkitaan. Viranhaltijaa voikin mietityttää, tuleeko hänen allekirjoittaa ja hyväksyä päätös, joka ei tosiasiassa ole sisällöltään hänen itsensä tekemä.

Lautakunta tyrmää käytännön

Talentian ammattieettisen lautakunnan mukaan on juridisesti epäselvää ja ammattieettisesti arveluttavaa, jos delegointisäännöllä ohitetaan viranhaltijan laissa määrätty tosiasiallinen päätösvalta. Todellisen päätöksentekijän tulisi aina olla näkyvillä päätöksessä.

Talentian erityisasiantuntija ja ammattieettisen lautakunnan asiantuntijasihteeri Alpo Heikkinen muistuttaa, että sosiaalihuolto on yksilöllistä päätöksentekoa: ammattihenkilöllä on viranhaltijana tosiasiallinen päätösvastuu ja sitä seuraava henkilökohtainen virkavastuu.

– Delegointisäännön perusteella viranomaisesta, kuten sosiaalityöntekijästä, tulee ostopalvelupäätöksen ja linjauksen esittelijä. Ei todellinen päätöksentekijä, hän sanoo.

Lautakunta toteaakin käsittelyssään, että asiakasohjauskäytännöllä voidaan ohjata ja konsultoida viranhaltijaa, muttei tehdä ratkaisua ja päätöstä.

– Työnantaja on perustellut käytäntöä palvelujen yhdenmukaisuudella ja tasapuolisuudella, hankintaosaamisen keskittämisellä ja uusien työntekijöiden ohjauksella. Perusteet ovat periaatteessa kannatettavia, mutta todellisuudessa kustannusten hillintä vaikuttaa olevan peitellympi motiivi, Heikkinen sanoo.

Huonosti resursoitu itse tuotettu palvelu saatetaan täten asettaa samalle viivalle laadukkaamman ulkopuolisen ostopalvelun kanssa.

– Harkinta sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain asiakastarpeiden mukaisista tukitoimenpiteistä talousvaikutuksineen kuuluu koulutetun ammattihenkilön perusosaamiseen, Heikkinen huomauttaa.

– Viranhaltijan ammattitaidolle osoitettu arvostus ja autonomia vaikuttavat suoraan myös työhyvinvointiin sekä ammatin veto- ja pitovoimaan.

Ilmoitusvelvollisuus käyttöön

Valviran mukaan lainvastaiset menettelyt hyvinvointialueen palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa tulee ensikädessä käsitellä omavalvonnallisin toimin.

– Sosiaalihuollossa esiintyvästä epäkohdasta on mahdollisuus tehdä ilmoitus sosiaalihuoltolain 48 §:n ja 49 §:n perusteella sekä valvontalain 29 §:n perusteella, Heikkinen täsmentää.

Lue lisää: Talentian ammattieettisen lautakunnan käsittely 19.1.2024