Eläketurvakeskus (ETK)

Aiempaa kattavampi laskelma eläkevaroista: kasvu jatkuu maltillisena

Jaa

Työeläkejärjestelmän varojen kasvu jatkuu lähivuosina melko hitaana, mutta kiihtyy vuoden 2040 paikkeilla. Keskimääräisen eläkemaksun nousupaine on noin yhden prosenttiyksikön suuruinen, arvioi Eläketurvakeskus (ETK) raportissaan. Uusi raportti laajentaa vuoden 2022 laskelmia.

Tuoreessa raportissaan ETK arvioi ensimmäistä kertaa koko työeläkejärjestelmän eläkevarojen sekä keskimääräisen maksutason kehitystä. Raportti täydentää aikaisemmin julkaistuja pitkän aikavälin ennusteita. Kyseessä ei siis ole ennusteiden päivitys, vaan laajennus.

– Vaikka maailma on viime vuosina muuttunut paljon ja arvaamattomastikin, kääntyy työeläkejärjestelmän kurssi rauhallisesti. Järjestelmän suunnanmuutokset ovat verrattain hyvin arvioitavissa, ainakin lähivuosikymmeniksi, ylimatemaatikko Kaarlo Reipas kertoo.

ETK:n raportti tarkastelee eläkejärjestelmän rahoitusta aina vuoteen 2090 asti, ja käsittelee erityisesti julkisen sektorin eläketurvaa. Kokonaisuutena näkymät ovat melko hyvät.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden eläkemenoissa ei enää ole odotettavissa suurta kasvua. Nykyinen eläkemaksutaso näyttäisi riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Valtion eläkemeno pysyy vielä joitain vuosia korkeana, mutta kääntyy 2030-luvulla laskuun. Mutta moni asia riippuu eläkevarojen tuotosta ja syntyvyyden kehityksestä, Reipas arvioi.

Eläkevarat kasvavat työtulosummaa nopeammin

Työeläkejärjestelmällä oli toissa vuonna eläkevaroja yli 240 miljardia euroa. Nämä varat on sijoitettu eläkelaitoksissa muun muassa osakkeisiin ja korkopapereihin. Varojen tuottoa käytetään eläkemenojen rahoittamiseen, mikä hillitsee järjestelmän keskimääräisen eläkemaksun nousua.

Eläkevarojen määrä on huomattava, noin 254 prosenttia koko Suomen talouden työtulosummasta. Työtulosummalla tarkoitetaan yhden vuoden aikana maksettuja työntekijöiden palkkoja ja yrittäjien työtuloja, joista kertyy työeläkettä ja joista maksetaan työeläkemaksua.

ETK:n laskelman mukaan eläkevarat kasvavat lähivuosikymmeninä maltillisesti. Kasvu alkaa kuitenkin kiihtyä 2040-luvulla, jonka jälkeen varat kasvavat nopeammin kuin työtulot. Työeläkevarojen suhde työtulosummaan kasvaa noin 364 prosenttiin vuoteen 2090 mennessä. Samana vuonna eläkevarojen määrä nousee noin 650 miljardiin euroon inflaatiokorjattuna.

– Työeläkejärjestelmän rahoitussäännöt kerryttävät eläkevaroja vuosisadan alkupuolella. Näin varaudutaan vuosisadan jälkipuoliskolla nähtävissä olevaan eläkemenojen nousuun, Kaarlo Reipas toteaa.

Vuotuiseen työeläkemenoon suhteutettuna eläkevaroja oli vuoden 2021 lopussa noin 850 prosenttia. ETK:n laskelman mukaan varojen suhde eläkemenoon kasvaa vielä noin kolmenkymmenen vuoden ajan ja vakiintuu lopulta noin 1000 prosenttiin. Tuhat prosenttia vastaa noin 10 vuoden eläkemenoa.

Laskelmissa oletetaan eläkevaroille 2,5 prosentin reaalituotto vuoteen 2031 asti ja 3,5 prosentin reaalituotto vuodesta 2032 alkaen.

Keskimääräisessä eläkemaksussa noin prosenttiyksikön nousupaine

ETK:n arvion mukaan järjestelmän keskimääräinen eläkemaksu nousee nykyisestä noin 25 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2090 mennessä. Sen sijaan valtion talousarviosta tuleva rahoitus pienenee samalla aikavälillä työtulosummaan suhteutettuna.

Työeläkejärjestelmän keskimääräinen maksutaso mukailee yksityisen sektorin TyEL-maksun kehitystä, joskin kuntien ja hyvinvointialueiden eläkejärjestelmän tasausmaksun vuoksi työeläkejärjestelmän keskimääräinen maksutaso ylittää TyEL-maksun vuosisadan alkupuolella. 

Laskelmien tulokset riippuvat aina oletuksista ja lainsäädännöstä

Eläketurvakeskuksessa tehdään säännöllisesti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne julkaistaan raporteissa 2–3 vuoden välein.

Laskelmat kertovat miten eläkemenot, etuudet ja niiden rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.

Uusin raportti laajentaa Eläketurvakeskuksen rahoituslaskelmia kattamaan koko työeläkejärjestelmän. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on esittää arvio työeläkevarojen kehityksestä. Keskeisimmät laajennukset ovat rahoituslaskelmat valtion eläkejärjestelmälle sekä kuntien ja hyvinvointialueiden eläkejärjestelmälle, jossa Kevan jäsenyhteisöt vakuuttavat työntekijänsä.

Raportin oletukset ovat samat kuin vuonna 2022 julkaistussa pitkän aikavälin laskelmassa. Koska kyseessä on vuoden 2022 laskelman sisällöllinen laajennus, elokuun 2022 jälkeistä talous- ja muuta kehitystä ei ole huomioitu.

Julkaisu:
Työeläkkeiden rahoituslaskelman laajennus. Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2024 (Julkari)
Pitkän aikavälin laskelmat (Etk.fi)

Lisätietoa:
Ylimatemaatikko Kaarlo Reipas, puh. 029 411 2199, etunimi.sukunimi@etk.fi

Avainsanat

Kuvat

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Inflationen åt upp realavkastningen6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

År 2023 var utmanande för pensionsfondernas placeringar på många håll i världen. Pensionsplacerarnas genomsnittliga realavkastning blev endast två procent. De finländska pensionsfondernas placeringar lyckades ännu sämre. Hos oss gjorde den höga inflationen att realavkastningen blev negativ, -0,2 procent i genomsnitt. De svenska pensionsfondernas realavkastning var -1,2 procent i genomsnitt.

Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Inflaatio söi suomalaisten reaalituotot6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2023 oli haastava eri puolilla maailmaa. Eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi vain kahteen prosenttiin. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitukset sujuivat sitäkin heikommin. Reaalituotto painui meillä korkean inflaation vuoksi negatiiviseksi ja oli keskimäärin -0,2 prosenttia. Ruotsalaisten eläkerahastojen reaalituotto oli keskimäärin -1,2 prosenttia.

Podcasten Eläkekomitea: Hur lyckas Finland med att integrera invandrare?2.5.2024 08:25:00 EEST | Tiedote

Kommer regeringens avoga politik att vara ett hinder för arbetsrelaterad invandring? Kommer invandrarna att rädda pensionssystemet och hurdana pensioner kan de själva vänta sig? Det diskuteras av ledande sakkunnig Katri Niskanen från arbets- och näringsministeriet, chefen för invandringsärenden Teemu Haapalehti från Esbo stad och utvecklingschef Heikki Tikanmäki från Pensionsskyddscentralen.

Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote

Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye