Väitös: Spiritualismi oli osa kansalaisyhteiskuntaa 1900-luvun alun Suomessa

Jaa

Suomessa 1800-luvun jälkipuolelta lähtien rakentunut kansalaisyhteiskunta tarjosi kaikille kansanosille uusia yhteiskunnallisen ja uskonnollisen toiminnan mahdollisuuksia. Työläisaktiivi ja spiritualisti Jaakko Jalmari Jalo-Kiven (1878–1937) kansalaistoimintaa tarkastelevassa väitöstutkimuksessaan FM Juuso Järvenpää osoittaa, että myös spiritualismi kietoutui osaksi varhaista kansalaisyhteiskuntaa.

Juuso Järvenpää (Kuva: Iiris Karjalainen)
Juuso Järvenpää (Kuva: Iiris Karjalainen)

Suomessa elettiin 1900-luvun taitteessa yhteiskunnallista ja uskonnollista murrosaikaa. Modernin kansallisvaltion rakentuminen synnytti laajaa yhteiskunnallista liikehdintää, jonka keskeisiä ilmentymiä olivat työväen- ja raittiusliikkeen kaltaiset suuret kansanliikkeet. Maahan saapui myös uusia uskonnollisia liikkeitä, jotka kävivät usein kiivastakin vuoropuhelua toistensa, Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä yhteiskunnallisten muutosliikkeiden kanssa. Juuso Järvenpään väitöstutkimus tarkastelee uskonnon ja varhaisen kansalaisyhteiskunnan monivivahteista suhdetta perehtymällä vähän tunnetun Jaakko Jalmari Jalo-Kiven kansalaistoimintaan.

Köyhälistötaustainen Jalo-Kivi aloitti julkisen toimintansa sosialidemokraattisessa liikkeessä, josta hänet kuitenkin syrjäytettiin suurlakkovuonna 1905 ilmiantajaksi leimattuna. Tämän jälkeen hän toimi työväenliikkeen valtavirtaa vastaan muun muassa teosofista ihannesosialismia kannattaneen Matti Kurikan joukoissa sekä oikeistonationalistisen Suomalaisen puolueen työläisverkostoissa. Varhaisessa työväenliikkeessä kiistelyä aiheuttaneen teosofian ohella Jalo-Kivi perehtyi spiritualismiin, jonka ytimessä oli pyrkimys luoda kokemuksellinen yhteys henkimaailmaan. Hän vakuuttui asiasta siinä määrin, että yritti rakentaa Suomeen järjestäytyneen spiritualistisen kansalaisliikkeen ennen ensimmäistä maailmansotaa.

– Jalo-Kivi on kiinnostava tutkimuskohde ajan uskonnollisten ja yhteiskunnallisten liikkeiden näkökulmasta. Hänen monitahoista toimintaansa kartoittamalla ja erittelemällä voidaan hahmottaa, kuinka 1900-luvun taitteessa laajentuneet ja monimuotoistuneet uskonnolliset keskustelut sekä niihin liittyneet huolenaiheet kietoutuivat yhteen etenkin työväestöä koskettaneiden yhteiskunnallisten kysymysten kanssa, Järvenpää kertoo.

Uskonto julkisen kiistelyn kohteena

1800-luvulla syntyneet spiritualismi ja teosofia esittivät olevansa uuden, henkisemmän aikakauden sanansaattajia. Niiden yhteiskunta- ja uskontoreformistiset pyrkimykset toivat ne helposti työväenliikkeen ja muiden yhteiskunnallisten uudistusliikkeiden yhteyteen. Toisaalta niiden usein hämmennystä, ivaa ja suuttumustakin herättäneet näkemykset todellisuuden luonteesta asettivat ne myös jännitteiseen suhteeseen muiden toimijoiden kanssa.

– Spiritualismiin ja teosofiaan liittyneet varaukset näkyvät hyvin Jalo-Kiven toiminnassa. Liikkeiden herättämät väittelyt eivät toisaalta olleet sinänsä poikkeuksellisia, vaan ne voidaan nähdä osana kansalaisyhteiskunnan ja modernin puoluepolitiikan myötä kehittynyttä poleemista julkisuutta, jonka käytäntöihin myös Jalo-Kivi kouliintui. Näissä olosuhteissa myös uskonnosta käydyt väittelyt kiihtyivät ja laajenivat aivan uudelle tasolle, Järvenpää huomauttaa.

Unohdettu yksilö avaa uuden näkymän menneisyyteen

Historiantutkimuksen teorian ja metodologian tasolla Järvenpään väitöstutkimus liittyy etenkin henkilö- ja mikrohistoriasta, ”eletystä uskonnosta” sekä kokemushistoriasta käytyihin ajankohtaisiin keskusteluihin. Nämä suuntaukset ovat eri tavoin ja toisiinsa liittyen nostaneet esiin menneisyyden yksilöiden toimintaan ja kokemuksiin kohdistuvan tutkimuksen arvoa.

– Kaikkien ihmisten tavoin Jalo-Kivi oli ainutlaatuinen yksilö, mutta hänen elämänsä rakentui vuorovaikutuksessa laajempien kulttuuristen ja yhteiskunnallisten olosuhteiden kanssa. Tarkastelemalla hänen kansalaistoimintansa kehitystä voidaankin tavoittaa myös yleisempää ymmärrystä uskonnon ja kansalaisyhteiskunnan suhteesta 1900-luvun alussa. Toisaalta yksilöön ja vieläpä Jalo-Kiven kaltaiseen moniulotteiseen ja aiemmin lähes tutkimattomaan henkilöön keskittyvä tarkastelu mahdollistaa myös sellaisten ilmiöiden ja piirteiden näkemisen, jotka yleisemmällä tasolla jäisivät helposti näkymättömiin.

Väitöstilaisuus perjantaina 23. helmikuuta

Filosofian maisteri Juuso Järvenpään historian alaan kuuluva väitöskirja Kansan henkinen kehitys: Jaakko Jalmari Jalo-Kiven eletty kansalaisuus 1900-luvun alussa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 23.2.2024 kello 12:00 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen Pinni B -rakennuksen luentosali 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Yhteyshenkilöt

Juuso Järvenpää
juuso.jarvenpaa@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote

Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.

Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote

Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.

Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye