Tampereen yliopisto

Väitös: Digiteknologia voi helpottaa ja motivoida terveellisten elintapojen omaksumista

Jaa

Useimpien kroonisten sairauksien puhkeamista voitaisiin viivästyttää tai jopa välttää terveellisillä elintavoilla. Terveellisten tapojen omaksuminen vaatii kuitenkin sitkeyttä. FM Anita Honka tutki väitöskirjassaan, kuinka digiteknologia voisi tarjota yksilölle räätälöityä tukea niin, että se voimaannuttaa omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä tottumuksia.

Anita Honka.
Anita Honka. Kuva: Sanna Kostamo

Moni meistä tiedostaa terveellisten elintapojen tärkeyden ja haluaa elää terveellisesti. Silti Suomessa lihavuus yleistyy ja sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy. Kyse ei ole tietämyksen puutteesta vaan keinottomuudesta. Esimerkiksi kiireiset aikataulut, taloudelliset ongelmat tai mielenterveyden haasteet heikentävät kykyämme toteuttaa muutoksia elämässä.

Digitaaliset terveyskäyttäytymisen muutosinterventiot eli digiterveysinterventiot pyrkivät ohjaamaan ja kannustamaan ihmisiä terveellisten tapojen opetteluun ja ylläpitämiseen. Älykkäät digiterveysinterventiot, jotka osaavat räätälöidä sisältöään, ovat erityisen lupaavia.

– Digiterveysintervention räätälöityvyys voi tarkoittaa elintapamuutostavoitteiden suosittelua yksilön tarpeiden, kiinnostuksen ja kykyjen pohjalta. Tai se voi tarkoittaa sellaisten terveystekojen suosittamista, jotka on koettu hyödyllisiksi samankaltaisessa elämäntilanteessa ja samankaltaisten haasteiden kanssa painivien henkilöiden keskuudessa. Räätälöinnin avulla voidaan myös tukea onnistumisen kokemusta, mikä on tärkeää uusien tapojen opettelussa, Anita Honka kuvailee.

Digitaalisesti räätälöityjen interventioiden toteuttaminen edellyttää käyttäjämallin ylläpitämistä. Käyttäjämalli sisältää tietoa yksilön käyttäytymistä määrittävistä henkilökohtaisista tekijöistä, joka on tiivistetty niin sanottuihin käyttäjämallinnusmuuttujiin. Räätälöintialgoritmit valitsevat yksilölle soveltuvat suositukset tai palauteviestit käyttäjämallinnusmuuttujien arvojen perusteella.

Väitöskirjassaan Honka esittelee terveystekojen suosittelujärjestelmän, joka räätälöi suosituksia yksilön hyvinvointitarpeita ja muutosvalmiutta kuvaavien käyttäjämallinnusmuuttujien perusteella. Kun järjestelmää testattiin työterveyden stressinhallintavalmennukseen osallistuneilla, se pystyi tuottamaan heille hyödyllisiä ja sopivia suosituksia esimerkiksi uneen, syömistottumuksiin, liikuntaan, stressin- ja työkuorman hallintaan, arvotyöskentelyyn ja alkoholinkäyttöön liittyen.

– Tämä osoittaa, että toimivaa räätälöintiä voi toteuttaa jopa melko rajallisella käyttäjämallilla. Suositusten sopivuutta voisi kuitenkin edelleen parantaa sisällyttämällä käyttäjämalliin useampia mallinnusmuuttujia. Esimerkiksi tieto yksilön kyvyistä ja mahdollisista muutosten toteuttamista hankaloittavista arjen esteistä olisi oleellista, Honka sanoo.

Tietämys käyttäjien henkilökohtaisista arvoista saattaisi myös osoittautua hyödylliseksi digiterveysinterventioiden räätälöinnissä. Arvojen on havaittu motivoivan käytöstä, joten arvojen yhdistäminen suositeltaviin elintapamuutostavoitteisiin voi vahvistaa yksilön sitoutumista tavoitteisiin.

– Esimerkiksi urasuuntautunut henkilö saattaisi motivoitua parantamaan uni- ja liikuntatottumuksiaan, kun hän oivaltaa näiden tottumusten vaikutuksen omaan suorituskykyyn. Ajatus arvojen hyödyntämisestä interventioiden räätälöinnissä on uusi avaus terveysteknologian saralla, Honka kertoo.

– Digiterveysinterventioiden räätälöinti edellyttää arkaluonteisten käyttäjätietojen käsittelyä. On ratkaisevan tärkeää varmistaa olemassa olevien tietosuoja- ja tietoturvakäytänteiden aukottomuus, ennen kuin pitkälle räätälöityjä digiterveysinterventioita voidaan tarjota laajasti kansalaisten käyttöön, Honka muistuttaa.

Anita Honka toteutti väitöskirjatutkimuksensa työskennellessään tutkijana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä. Nykyään hän työskentelee Garminilla Senior Data Scientist -nimikkeellä, mutta edelleen hyvinvointiteknologian parissa. Honka asuu Vesilahdella.

Väitöstilaisuus perjantaina 8. maaliskuuta

Filosofian maisteri (matematiikka) Anita Hongan terveysteknologian alaan kuuluva väitöskirja Personalization of digital health behavior change interventions for health promotion: A user modeling framework and a recommender system tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.3.2024 kello 12 keskustakampuksen Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Anthony Maeder Flindersin yliopistosta, Australiasta. Kustoksena toimii professori Mark van Gils Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anita Honka
anita.honka@tuni.fi

Kuvat

Anita Honka.
Anita Honka.
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote

Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.

Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote

Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.

Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.

Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye