Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Eero Järnefeltin näyttelyssä kiehtovat luonnon suuret ja pienet teemat

26.2.2024 14:10:48 EET | Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum | Tiedote

Jaa

Ateneumin taidemuseossa nähdään 5.4.–25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. Kokonaisuus esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa.

Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 3.4.2024 sekä Ateneumissa että verkossa – lisätiedot alempana.

Maalaus, jossa nainen makaa rennosti kesäisellä kukkakedossa. Sinisellä taivaalla on valkoisia pilvenhattaroita.
Eero Järnefelt: Saimi kedolla (1892). Talletus, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä.

Järnefelt pyrki tavoittamaan teoksiinsa olennaisen

Eero Järnefeltin taide kumpuaa hänen sukunsa kiinnostavasta kulttuuritaustasta, ja sitä leimaa olennaisten piirteiden tavoittaminen yhtä lailla luonnosta kuin ihmisistä. Taiteilija osasi kuvata aiheitaan yksityiskohtaisen tarkasti, herkän tunnelmallisesti ja juhlavan monumentaalisesti.

Näyttely valottaa Järnefeltin maisema- ja ihmiskäsityksen eri puolia. Se tuo tietoa myös Järnefeltin suvusta, hänen perheestään, opintomatkoista, kotioloista Tuusulanjärven Suvirannassa ja hänen taiteensa liittymisestä aikansa suomalaisuusajatteluun.

Järnefeltin maalaukset luonnosta ja maisemat Kolilta saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa – ja mikä on suhteemme luontoon ja maisemiin tänä päivänä. Taiteilijan teoksissa samanarvoisen kohtelun saavat niin komeat vaaramaisemat kuin vesileinikin ja rentukan herkät yksityiskohdat.

Järnefelt tunnetaan myös aikansa merkkihenkilöistä tekemistään muotokuvista. Mukana ovat esimerkiksi kiinnostavat muotokuvat toimittaja, tohtori ja kansanedustaja Tekla Hultinista sekä vankien ja vähäosaisten auttamiseen elämänsä omistaneesta Mathilda Wredestä. 

Näyttelyssä on myös lasten kanssa vieraileville suunniteltu reitti, joka herättelee katsomaan teoksia ja keskustelemaan niistä lasten näkökulmasta.

Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Timo Huusko. Suurin osa teoksista on peräisin Kansallisgallerian kokoelmasta, mutta mukana on myös runsaasti lainoja muista museoista ja yksityiskokoelmista. Esillä on yli 200 teosta.

Näyttelyn yhteydessä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi julkaistava näyttelyluettelo tuo esiin uutta tietoa ja tutkimusta Järnefeltin suvusta, perheestä, matkoista ja hänen kotioloistaan Suvirannassa. Kirjan on toimittanut Ateneumin amanuenssi Hanne Selkokari ja sen kirjoittajia ovat Timo Huusko, Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin ja Hanne Selkokari.

Suvun vaikutus suomalaiseen kulttuurielämään oli valtava

Näyttelyssä voi tutustua myös Järnefeltiin perheeseen ja lähisukuun, joiden vaikutus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taiteeseen ja kulttuuriin oli valtava. Järnefeltin sisarukset, kriitikko Kasper, kirjailija Arvid, muusikko Armas sekä myöhemmin Jean Sibeliuksen puolisona tunnettu Aino muistetaan paitsi kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin tekijöinä, myös osana laajempaa kulttuuritoimijoiden verkostoa.

Eero Järnefeltin isä Alexander Järnefelt otti suomalaiskansallisen liikkeen kehittämisen elämäntehtäväkseen. Äiti Elisabeth Järnefelt muistetaan erityisesti kirjallisesta salongistaan, jonka tunnetuin osallistuja oli Juhani Aho. 

Varaa paikat näyttelyintrolle – itsellesi tai vaikkapa kaveriporukalle

Näyttelyintro johdattelee Eero Järnefeltin taiteeseen asiantuntevan oppaan ja runsaan kuvaesityksen avulla. Paikat ryhmille ovat jo myynnissä – yksittäisiä paikkoja voi ostaa 11. maaliskuuta alkaen.

Lue lisää näyttelyintroista ryhmille

Ennakkolipun voi ostaa verkkosivuilta

Suosittelemme lipun ostoa ennakkoon, jos asiakas haluaa varmistaa pääsyn Ateneumiin juuri tiettynä ajankohtana. Lipun voi varata myös Museokortilla ja eri vuosikorteilla eikä siihen tule lisämaksuja. Lippuja myydään myös ovella.

Lue lisää lipun ostamisesta

Tiedotustilaisuus medialle ke 3.4. klo 10.15 – myös verkossa

Näyttelyn tiedotustilaisuus järjestetään Ateneum-salissa klo 10.15 alkaen. Ateneumin ovet avautuvat klo 10. Näyttelyyn museon kolmannessa kerroksessa voi tutustua klo 13 asti. Tiedotustilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Näyttelystä ja Eero Järnefeltistä keskustelevat museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff ja näyttelyn kuraattori, intendentti Timo Huusko. 

Tilaisuuden kieli on suomi. Ilmoittauduthan tilaisuuteen 2.4.2024 mennessä. Ilmoita osallistumisestasi klikkaamalla tätä linkkiä

Katso saapumisohjeet

Seuraa tiedotustilaisuutta verkossa

Liity tiedotustilaisuuteen verkossa klikkaamalla tätä linkkiä. Mukaan voi liittyä klo 10 alkaen ja tiedotustilaisuus alkaa klo 10.15. Tilaisuudessa voi esittää kysymyksiä kirjoittamalla chatin kautta.

Teams-sovellus tulee ladata mobiililaitteilla, tietokoneella voi liittyä myös verkkoselaimen kautta. Selainta käytettäessä suosittelemme Chromea tai Edgeä päivitettynä uusimpaan versioon.

Lisätiedot: Viestintäpäällikkö Anna Kari, puh. 040 717 8185, anna.kari [a] ateneum.fi

Kuvat: press.ateneum.fi  

Ateneumin taidemuseo

Aukioloajat: Ti–pe klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu

Sisäänpääsymaksut: Normaali pääsylippu lippukassalta 22 € | Normaali pääsylippu verkosta 20 € | Alennettu pääsylippu 12 € | 18–24-vuotiaat 12 € | Alle 18-vuotiaat maksutta| Vapaa pääsy Museokortilla

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Maalaus, jossa nainen makaa rennosti kesäisellä kukkakedossa. Sinisellä taivaalla on valkoisia pilvenhattaroita.
Eero Järnefelt: Saimi kedolla (1892). Talletus, Järvenpään taidemuseo.
Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä.
Lataa
Eero Järnefelt: Rentukka ja sammakko (ajoittamaton). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.
Eero Järnefelt: Rentukka ja sammakko (ajoittamaton). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.
Lataa
Eero Järnefelt: Maisema Kolilta (1928). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma.
Eero Järnefelt: Maisema Kolilta (1928). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma.
Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Lataa
Eero Järnefelt: Mathilda Wreden muotokuva (1896). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Eero Järnefelt: Mathilda Wreden muotokuva (1896). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Lataa
Eero Järnefelt: Vesileinikki ja rantakivet (1895). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Wuorio.
Eero Järnefelt: Vesileinikki ja rantakivet (1895). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Wuorio.
Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Lataa
Eero Järnefelt: Tekla Hultinin muotokuva (1905). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell.
Eero Järnefelt: Tekla Hultinin muotokuva (1905). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell.
Kuva: Kansallisgalleria / Aleks Talve.
Lataa

Linkit

Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä. 

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

En testamentsdonation möjliggör ett nytt rum för barn på Ateneum15.9.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

Konstmuseet Ateneum, som är en del av Finlands Nationalgalleri, har fått en betydande testamentsdonation på cirka 300 000 euro från en finländsk privatperson. Donationsmedlen ska användas för att utveckla Ateneums verksamhet: donationen möjliggör bland annat ett nytt upplevelserum riktat till de yngsta barnen. Donatorns önskan är att hans eller hennes namn inte offentliggörs.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye