Sairaana työskentely ja työpaikan vaihtoaikeet kasvussa

Työterveyslaitoksen mediatiedote 28.2.2024

Suomalaisten työhyvinvointi on edelleen heikentynyt, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus. Muutos näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työssä tylsistymisen lisääntymisenä. Nuorten aikuisten työhyvinvointi on edelleen muita huonompaa. 

Työuupumuksen yleisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia kesän ja loppuvuoden 2023 välillä. Edelleen noin joka neljäs suomalainen on työuupumuksen riskiryhmässä. 

– On tärkeää, että työuupumuksen yleistyminen on nyt pysähtynyt. Koska kuitenkin tiedämme työn imun ja työssä tylsistymisen vaikutukset terveyteen ja tuottavuuteen, ovat niissä tapahtuneet kielteiset muutokset huolestuttavia, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. 

– Työhyvinvoinnin heikentymisellä on monenlaisia kalliita kerrannaisvaikutuksia, joista myös työnantajien kannattaa olla kiinnostuneita. Se voi näkyä esimerkiksi irtisanoutumisina ja heikompana työssä suoriutumisena, kertoo erikoistutkija Janne Kaltiainen. 

Irtisanoutumisaikeet ovat kasvaneet erityisesti johtajilla ja nuorilla aikuisilla. Alle 36-vuotiaista jo noin joka kolmas on harkinnut työpaikan vaihtoa usein, sitä vanhemmista noin joka neljäs.

Sairaana työskentely on yleistynyt

Yhä useampi suomalainen kertoo työskennelleensä silloinkin, kun ei ole kokenut olevansa työkunnossa. Jopa 41 prosenttia on tehnyt vähintään kahdesti töitä sairaana edellisen puolen vuoden aikana. Sairaana työskentelyn yleistymisen taustalla on erityisesti työhyvinvoinnin heikentyminen.

– Sairaana työskentely on usein noidankehä. Kun ihminen on kuormittunut, hän työskentelee sairaana, jotta selviäisi tehtävistään. Sairaana työskentely kuitenkin kuormittaa entisestään ja näkyy myöhemmin työkyvyn huonontumisena ja sairauspoissaoloina, sanoo Jari Hakanen. 

– Aiemmin on arvioitu, että sairaana työskentelyn kustannukset ovat merkittäviä. Kustannuksia tulee sekä tautien tarttumisesta kollegoihin että tuottavuuden ja työkyvyn laskemisesta pidemmällä aikavälillä, Hakanen jatkaa.  

Johtajien työhyvinvointi on laskenut

Esihenkilö- ja johtotehtävissä työskentelevien työhyvinvointi on heikentynyt samoin kuin monet hyvinvointia edistävät voimavarat työssä. He kokevat työssään aiempaa vähemmän pätevyyttä, menestymistä, oppimisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä.     

Työntekijöihin verrattuna johtajien kuormitustekijöissä korostuu liiallinen työmäärä. Työntekijöistä joka neljäs koki työmääränsä liialliseksi, johtajista joka toinen (46 %). 

– Tyypillisesti esihenkilöt ja johtajat kokevat työssään työntekijöitä enemmän esimerkiksi työn imua, mutta nyt tämä ero on kuroutumassa umpeen. Se, että meillä on työpaikoilla inhimillistä ja hyvää johtamista, edellyttää, että johtajat voivat työssään hyvin, sanoo Janne Kaltiainen. 

Johtajien ja esihenkilöiden työn kuormittavuus näkyi myös siinä, että heistä peräti 45 prosenttia oli työskennellyt sairaana vähintään kahdesti viimeisen puolen vuoden aikana. Myös erityisesti johtajien irtisanoutumisaikeet ovat kasvaneet.

Työssä on paljon voimavaroja, mutta tulevaisuus huolettaa

Tutkimuksen perusteella suomalaisten työssä on paljon voimavaroja. Vahvimmalla tasolla ovat kokemukset omasta pystyvyydestä ja reilu kohtelu. Sen sijaan huoli työn tulevaisuudesta kuormittaa. Suomalaisista 40 prosenttia oli huolissaan siitä, miltä oma työ näyttää tulevaisuudessa.

– Työelämän epävarmuus ja siihen liittyvät huolet näkyvät työpaikoilla suurempana työuupumusoireiluna. Erityisesti epävarmoina aikoina olisi tärkeää ylläpitää yhteisöllisyyttä ja palvelevaa johtamista, joissa kuitenkin harmillisesti näkyy ennemminkin viitteitä lievästä heikentymisestä, Janne Kaltiainen kertoo.

– Kestävä työelämä koostuu hyvinvoivista, terveistä ja tuottavista yksilöistä ja yhteisöistä. Nyt tarvitaan sekä valtakunnallisia että työpaikkatason toimia, joilla parannetaan johtajien, esihenkilöiden ja työntekijöiden työtä ja työoloja, toteaa Jari Hakanen. 

Tutkimushanke: Miten Suomi voi?

• Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina.
• Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
• Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa kesän 2021, kesän 2023 ja loppuvuoden 2023 aikana.
• Johtajilla viitataan niihin vastaajiin, joilla on alaisia, eli ryhmään kuuluvat kaikki johtamis- ja esihenkilötyötä tekevät.
• Tällä hetkellä Miten Suomi voi? -tutkimusta rahoittaa Työterveyslaitos ja Suomen kestävän kasvun ohjelma. 
• Tutustu aiempiin tutkimusjulkistuksiin hankkeen sivulla. 
• Liitteenä myös laajempi tuloskooste (pdf).
  
  

Lisätiedot

• tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
• erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980