Opintolainoja nostettiin tammikuussa vähemmän kuin vuosi sitten
Tammikuussa 20241 opintolainoja nostettiin 279 milj. euron edestä, mikä on 17 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Tammikuussa nostettuja opintolainoja oli vähemmän viimeksi vuonna 2018. Nostettujen opintolainojen keskikorko oli 4,46 %, ja se oli 2,22 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2023 tammikuussa. Viimeksi opintolainojen uusien nostojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008.
Euriborsidonnaisten lainojen osuus oli 86 % kaikista nostetuista opintolainoista, ja niiden keskikorko oli 4,52 %.Pankkien omien viitekorkojen käyttö on yleistynyt opintolainojen uusissa nostoissa. Tammikuussa 2024 primekorkoihin eli pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja oli 14 % opintolainojen uusista nostoista, kun vielä vuoden 2022 tammikuussa niiden osuus oli 5 %. Pankkien omiin viitekorkoihin sidotuissa uusissa nostoissa keskikorko oli hieman alempi kuin euriboriin sidotuissa opintolainanostoissa (4,04 %).
Opintolainakannan voimakas kasvu on taittunut. Tammikuun 2024 lopussa opintolainakanta oli 6,2 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 4,0 %. Viimeksi vuosikasvuvauhti oli hitaampi syyskuussa 2011. Kannan kasvu on ollut nopeaa viimeisten vuosien ajan, mutta vuosikasvuvauhti on hidastunut tasaisesti nostomäärien pienenemisen ja Kelan maksamien opintolainahyvitysten myötä2. Opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut vuonna 2017 voimaan tulleen opintotukiuudistuksen jälkeen. Opintotukiuudistuksesta seuranneiden suurentuneiden lainaerien lisäksi opintolainakantaa on kasvattanut lainanottajien määrän lisääntyminen3.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat tammikuussa 2024 uusia asuntolainoja 0,8 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 90 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski joulukuusta ja oli 4,36 % tammikuussa. Asuntolainakanta oli tammikuun 2024 lopussa 106,4 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu -1,5 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 17,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja4 tammikuussa 1,8 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 490 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi joulukuusta ja oli 5,58 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli tammikuun lopussa 107,1 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,0 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli tammikuun 2024 lopussa 108,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,25 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 68,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 11,6 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat tammikuussa 1 470 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli tammikuussa 3,40 %.
Lisätietoja antavat
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
- Tuomas Nummelin, puh. 09 183 2373, sähköposti: tuomas.nummelin(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 2.4.2024 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
1 Kevätlukukauden lainaerä tuli nostettavaksi tammikuussa.
2 Vuonna 2022 opintolainahyvityksiä maksettiin jo noin 87,8 milj. euroa ja vuosina 2015–2021 yhteensä noin 226,5 milj. euroa.
3 Kelan tilastojen mukaan opintovelallisia oli 525 000 lukuvuonna 2022–2023, kun kolme vuotta aikaisemmin opintovelallisia oli 63 000 vähemmän.
4 Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut18.7.2024 15:25:00 EEST | Uutinen
ECB:s pressmeddelande 18 juli 2024 ECB-rådet beslutade idag att hålla de tre styrräntorna oförändrade. Inkommande uppgifter ger i stort sett stöd åt ECB-rådets tidigare bedömning av inflationsutsikterna på medellång sikt. Även om vissa mått på underliggande inflation tickade upp i maj, beroende på engångsfaktorer, var de flesta mått antingen stabila eller sjönk i juni. I linje med förväntningarna har inflationseffekten av lönetillväxt dämpats av vinster. Penningpolitiken håller finansieringsförhållandena restriktiva. Samtidigt är det inhemska pristrycket fortsatt högt, tjänsteinflationen förhöjd och den totala inflationen lär sannolikt ligga kvar över målet en bra bit in på nästa år. ECB-rådet är fast beslutet att säkerställa att inflationen inom rimlig tid återgår till 2-procentsmålet på medellång sikt. Styrräntorna kommer att hållas tillräckligt restriktiva under så lång tid som behövs för att uppnå detta mål. ECB-rådet kommer att fortsätta att följa ett databeroende tillvägagångssät
ECB Monetary policy decisions18.7.2024 15:25:00 EEST | News
ECB press release 18 July 2024 The Governing Council today decided to keep the three key ECB interest rates unchanged. The incoming information broadly supports the Governing Council’s previous assessment of the medium-term inflation outlook. While some measures of underlying inflation ticked up in May owing to one-off factors, most measures were either stable or edged down in June. In line with expectations, the inflationary impact of high wage growth has been buffered by profits. Monetary policy is keeping financing conditions restrictive. At the same time, domestic price pressures are still high, services inflation is elevated and headline inflation is likely to remain above the target well into next year. The Governing Council is determined to ensure that inflation returns to its 2% medium-term target in a timely manner. It will keep policy rates sufficiently restrictive for as long as necessary to achieve this aim. The Governing Council will continue to follow a data-dependent and
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä18.7.2024 15:25:00 EEST | Uutinen
EKP:n lehdistötiedote 18.7.2024 EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Tuoreimmat tiedot tukevat yleisesti EKP:n neuvoston aiempaa arviota keskipitkän aikavälin inflaationäkymistä. Vaikka jotkin pohjainflaation mittarit nousivat toukokuussa kertaluonteisten tekijöiden vuoksi, valtaosa mittareista pysyi ennallaan tai laski kesäkuussa. Palkkojen nopean nousun vaikutusta inflaatioon on odotusten mukaisesti vaimennettu voitoilla. Rahoitusolot ovat kireät rahapolitiikan vuoksi. Euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen korkeat, palvelujen hintainflaatio on nopeaa ja kokonaisinflaatio pysynee tavoitetta nopeampana vielä hyvän aikaa ensi vuoden puolellakin. EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjauskorot pidetään riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuude
Bank of Finland conference discussed monetary policy decision-making and implementation in low and high inflation environments28.6.2024 11:12:55 EEST | News
Going forward, the monetary policy strategy should be designed in a way that ensures price stability in the face of great uncertainty. This will require it to be flexible enough to work well in different environments and react to new and unknown shocks, Bank of Finland Governor Olli Rehn stressed on Wednesday at an international monetary policy conference organised by the Bank of Finland in Helsinki.
Suomen Pankin konferenssissa keskusteltiin rahapolitiikan päätöksenteosta sekä toimeenpanosta hitaan ja nopean inflaation kausina28.6.2024 11:12:51 EEST | Uutinen
Rahapolitiikan strategia tulee jatkossa suunnitella siten, että se varmistaa hintavakauden myös suuren epävarmuuden vallitessa. Tämä edellyttää strategialta riittävää joustavuutta, jotta se toimii hyvin eri ympäristöissä ja vastaa uusiin ja ennalta arvaamattomiin häiriöihin, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn painotti keskiviikkona Suomen Pankin järjestämässä kansainvälisessä rahapolitiikkakonferenssissa Helsingissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme