Varhain alkavat vaihdevuodet yhteydessä heikompaan työkykyyn ja riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle
Oulun yliopiston tutkimus osoitti, että varhaiset vaihdevuodet liittyvät naisten keskimääräistä heikompaan työkykyyn 46 vuoden iässä. Tutkimuksen mukaan varhaisten vaihdevuosien myötä kasvaa riski työkyvyttömyys- ja työttömyyspäivien lisääntymiseen sekä siirtymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle.

Suomessa naisten menopaussi-ikä on keskimäärin 51 vuotta. Vaihdevuodet tarkoittavat ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja kuukautiset lopulta päättyvät. Estrogeenitasojen laskuun liittyy noin 80 prosentilla naisista oireita, kuten kuumia aaltoja ja unihäiriöitä. Lisäksi sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa vaihdevuosien myötä. Menopaussia pidetään varhaisena, jos se ilmenee ennen 45 vuoden ikää.
Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden naisten 46-vuotistutkimuksessa 13 prosenttia naisista luokiteltiin vaihdevuosiin siirtyneiksi. Tiedot tutkittujen naisten hormonikorvaushoidon lääkeostoista sekä työkyvyttömyys- ja työttömyyspäivistä kerättiin Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Tutkimukseen osallistui lähes 2700 naista.
Naiset, jotka olivat siirtyneet vaihdevuosiin 46 vuoden ikään mennessä, arvioivat työkykynsä alentuneeksi 40 prosenttia useammin kuin vertailuryhmään kuuluvat naiset. Kahden vuoden seurannassa vaihdevuosiin siirtyneille naisille kertyi keskimäärin 9 prosenttia enemmän työkyvyttömyyspäiviä ja 16 prosenttia enemmän työttömyyspäiviä verrattuna vertailuryhmään. Seitsemän vuoden seurannassa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 5,6 prosenttia vaihdevuosiin siirtyneistä naisista, kun vastaava luku vertailuryhmässä oli 3,3 prosenttia, mikä merkitsee 1,7-kertaista riskiä.
”Tutkimus tarjoaa kansainvälisesti ensimmäistä kertaa väestötasoista tietoa varhaisen menopaussi-iän yhteydestä työstä poissaoloihin. Aikaistuneiden vaihdevuosien merkitystä on ylipäänsä tutkittu työelämään osallistumisen näkökulmasta hyvin vähän. Havaintomme sekä työttömyyden että työkyvyttömyyden riskistä näillä naisilla on siksi merkittävä”, toteaa väitöskirjatutkija, lääketieteen kandidaatti Tiia Saarinen Oulun yliopistosta.
Vaihdevuosioireiden helpottamiseksi ja terveyden tukemiseksi on tarjolla apua terveydenhuollossa. Estrogeenivajeen aiheuttamiin oireisiin tehokkain hoito on hormonikorvaushoito. Joissakin maissa, kuten Isossa-Britanniassa, on laadittu ohjeita työpaikoille tukemaan vaihdevuosi-ikäisten naisten työkykyä yksinkertaisin keinoin. Tällaisia voivat olla työn tauottaminen, työtilojen lämmönsäätely ja työvaatetukseen liittyvät muutokset. Myös Suomen hallitusohjelmassa on tuotu esiin vaihdevuosioireiden tunnistamisen tärkeys ja vaihdevuosi-ikäisten naisten työkyvyn tukemisen merkitys.
Tutkimus julkaistiin Menopause-lehdessä: Saarinen, Tiia; Savukoski, Susanna; Pesonen, Paula; Vaaramo, Eeva; Laitinen, Jaana; Varanka-Ruuska, Tuulia; Ala-Mursula, Leena; Niinimäki, Maarit. Climacteric status at age 46 is associated with poorer work ability, lower 2-year participation in working life, and a higher 7-year disability retirement rate: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Menopause, February 27, 2024. | DOI: 10.1097/GME.0000000000002327
Huom. Tiedotetta korjattu 29.2. klo 11.36.
Aiempi ilmaisu: Kahden vuoden seurannassa vaihdevuosiin siirtyneille naisille kertyi keskimäärin 9 prosenttia eli noin kaksi kuukautta enemmän työkyvyttömyyspäiviä ja 16 prosenttia eli noin kolme kuukautta enemmän työttömyyspäiviä verrattuna vertailuryhmään.
Korjattu ilmaisu: Kahden vuoden seurannassa vaihdevuosiin siirtyneille naisille kertyi keskimäärin 9 prosenttia enemmän työkyvyttömyyspäiviä ja 16 prosenttia enemmän työttömyyspäiviä verrattuna vertailuryhmään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Naistentautien erikoislääkäri, dosentti Maarit Niinimäki, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala, 050 579 4221, maarit.niinimaki@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkimus pyrkii vähentämään maatalouden ravinnekuormaa Perämerellä6.8.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Perämeri on ollut vedenlaadultaan parempi kuin muut alueet Itämeressä, mutta vedenlaatu on jo alkanut heikentyä. Tulevaisuuden muutokset elinympäristössämme voivat aiheuttaa sen, että Perämereltä kulkeutuvat ravinteet kuormittavat alueen vesiä entistä enemmän. Maatalous vaikuttaa merkittävästi ravinnekuormien syntymiseen ja päätymiseen Perämereen. Oulun yliopiston johtama tutkimushanke pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla maatalouden ravinnekuormaa merivedelle voitaisiin hallita.
Uusi tutkimus tarjoaa syvällistä tietoa muurahaisten perintöaineksen evoluutiosta30.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi muurahaisten evoluution geneettistä perustaa. Kävi ilmi, että kuningatarten ja työläisten välinen työjako on ollut muurahaisten menestykselle ratkaisevan tärkeää alusta pitäen. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Oulun yliopiston tutkijoita.
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme