Väitös: Tekoälyalgoritmit voivat helpottaa kroonisten sairauksien pitkän aikavälin hoitoa
4.3.2024 14:30:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Väestön ikääntyessä ja ylipainon lisääntyessä kroonisten sairauksien odotetaan yleistyvän, ja siten terveydenhuollon kuormituksen kasvavan. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Emmi Antikainen tutki terveysdataan pohjautuvia eri aikajänteillä toimivia sovelluksia, joiden avulla voidaan helpottaa sairauden etenemisen seurantaa, edistää parempia hoitotuloksia ja lieventää kasvavan tautitaakan kuormitusta terveydenhuollolle.

Krooniset sairaudet kuormittavat sekä potilaita että terveydenhuoltoa. Monet krooniset sairaudet heikentävät potilaan toimintakykyä sairauden edetessä ja vaativat säännöllisiä lääkärikäyntejä, joilla seurataan taudin kehittymistä. Potilas voi kärsiä muiden oireiden lisäksi muun muassa unihäiriöistä, uneliaisuudesta ja uupumuksesta, jotka heikentävät elämänlaatua. Monesti kroonisen sairauden etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa ja oireita hoitaa, vaikka sairaus itsessään olisi parantumaton.
– Kroonisissa sairauksissa aika on avainasemassa. Eri pituisilla tarkastelujaksoilla on sairauden kannalta erilaisia merkityksiä, ja ne tarjoavat sairauden seurantaan erilaisia näkökulmia, Emmi Antikainen toteaa.
Entistä laadukkaampi ja paremmin saatavilla oleva mittausdata lisää mahdollisuuksia terveydenhuollon tukemiseen
Väitöstutkimuksessaan Antikainen tutki ja vertaili mallipohjaisia signaalinkäsittelyn sekä datapohjaisia koneoppimisen algoritmeja, joissa seurantajaksot vaihtelivat yhdestä yöstä puoleen vuoteen. Algoritmisovellukset on suunnattu kliinisen päätöksen teon tukeen. Antikainen arvioi algoritmien soveltuvuutta kliinisiin käyttötapauksiin todenmukaista käyttötilannetta vastaavissa mittauksissa.
Ensimmäisessä sovelluksessa hengityksen ja sykkeen muutoksia mitattiin tutkateknologialla, joka ei vaadi suoraa kontaktia mittauksen kohteeseen. Lähes reaaliaikainen elintoimintojen seuranta voi paljastaa nopeasti muutoksia esimerkiksi uniapneapotilaan tilassa. Unenaikaisten mittauksien lisäksi vastaava teknologia voisi sopia esimerkiksi vanhainkoteihin. Tutkimuksen mukaan perinteiset algoritmit täyttävät hyvin kliiniset vaatimukset, kun algoritmi perustuu korkean taajuuden mittauksiin.
Toisen sovelluksen tavoitteena oli löytää yhteyksiä kroonisiin sairauksiin liitettyjen subjektiivisten kokemusten, kuten uupumuksen ja uneliaisuuden, ja puettavista sensoreista arkielämässä saatavien biosignaalien välillä. Mittaamalla näitä kokemuksia objektiivisesti voitaisiin edistää kullekin yksilölle parhaiten sopivan hoitomuodon löytämistä sekä tutkia eri lääkkeiden ja hoitomuotojen vaikutuksia elämänlaatuun. Väitöstutkimuksessaan Antikainen havaitsi arkielämän ohessa tehdyt mittaukset arvokkaammiksi, kun mittauskonteksti tunnistettiin automaattisesti.
Kolmannessa sovelluksessa ennustettiin sydänsairaiden kuolleisuusriskiä tulevan puolen vuoden aikana sairaalan tietokannasta. Kuolleisuusriskin ennustaminen riittävän suurella aikaikkunalla voi antaa mahdollisuuden muutoksiin, jotka voivat pelastaa potilaan hengen tai auttaa erityisen riskialttiiden toimenpiteiden riskiarvioinnissa. Tässä tutkimuksessa sovellettiin samaa tekoälyteknologiaa, johon myös ChatGPT pohjautuu.
– Koska nykyteknologia mahdollistaa entistä suurempien datamäärien louhimisen ja tehokkaampaa analytiikkaa, myös pitkän aikavälin dataa on helpompi tutkia ja hyödyntää. Väitöstutkimuksessa tekoälyalgoritmien edut korostuivat juuri pitkän aikavälin kattavassa, mutta vaihtelevin aikavälein kerätyn potilasdatan tapauksessa. Samalla kuitenkin huomattiin, että yksi malli ei välttämättä sovellu laajalle potilaskirjolle, vaikka kyse olisikin saman fysiologisen toiminnon sairauksista, Antikainen kertoo.
Hämeenkyröstä lähtöisin oleva Antikainen suoritti väitöstutkimuksen työskennellessään Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Nykyään hän työskentelee älysormusteknologioiden parissa Oura Health Oy:ssä.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. maaliskuuta
Diplomi-insinööri Emmi Antikaisen signaalinkäsittelyn ja koneoppimisen alaan kuuluva väitöskirja Time series analytics for decision support in chronic diseases tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 15. maaliskuuta 2024 kello 12 alkaen Tietotalon auditoriossa TB109 (osoite: Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tapio Seppänen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Moncef Gabbouj Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmi Antikainen
emmi.antikainen@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Tampereen yliopiston 20. journalistiikan työelämäprofessori Olga Smirnova tulee BBC:ltä29.4.2026 10:00:26 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto on valinnut journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2026–2027 Olga Smirnovan. Smirnova on kokenut journalisti, tuottaja ja kouluttaja, jonka erityisosaamista ovat faktantarkistus, OSINT-menetelmät, tutkiva journalismi sekä tekoälyn vaikutukset journalistiseen työhön.
Tampereen yliopistossa kehitetty uusi AI-avustaja auttaa yrityksiä soveltamaan EU:n tekoälylainsäädäntöä29.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tekoälytutkimusryhmä GPT-Lab on kehittänyt tekoälyavustajan, joka auttaa pk-yrityksiä soveltamaan EU:n tekoälysäädöstä käytännössä. TESSA-tekoälyavustaja auttaa vaatimusten toteuttamisessa ilman juridista erityisosaamista.
Alustatyön vastuullisuus riippuu työn ja tekijän yhteensopivuudesta, ei niinkään työmallista23.4.2026 14:00:00 EEST | Tiedote
Woltin kaltaisissa alustatalouden kuljetuspalveluissa työskentelevien kuljettajien kokemukset ovat moninaisempia kuin julkisessa keskustelussa usein esitetään. Laajaan aineistoon perustuva Henri Kervolan väitöstutkimus osoittaa, että alustatyötä ei voida yksiselitteisesti määritellä joko ongelmalliseksi tai vastuulliseksi työn muodoksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme