Ympäristöhätähuuto: ”Ihmiskunta on tuhoon tuomittu” – nuorten tulevaisuushuolia on kuunneltava
Ympäristökriisi ja tulevaisuuden epävarmuus kuormittavat nuorten mielenterveyttä. Jopa 75 prosenttia nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana ja 56 prosenttia ajattelee ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu, ilmenee tutkimuksista. Nuorten tulevaisuushuolia ei voi enää ohittaa.
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke kysyi syksyllä 2023 nuorilta sosiaalisen median kanavissaan nuorten tulevaisuuden näkymistä. Vastaukset olivat pysäyttäviä. Moni vastaajista ei usko, että maailmaa voidaan enää pelastaa. ”Ihmiskunta on tuhoon tuomittu”, totesi eräs kyselyyn vastaaja. Vastaukset mukailevat aikaisempia tutkimuksia ympäristökriisin aiheuttamista huolista nuorilla.
Nuorten huoli ei ole tuulesta temmattua. Ilmaston lämpeneminen, lajikato, luonnonvarojen ehtyminen, sodat ja muut tulevaisuuden kriisit ja uhkakuvat tulevat vaikuttamaan merkittävästi nuorten elämään ja tulevaisuuteen.
”Nuorten tunteet ja ajatukset ovat todellisia. Niiden äärelle on syytä pysähtyä ja ottaa ne vakavasti. Kyse on nuorten kannalta todella merkittävistä asioista, jotka vaikuttavat suoraan nuorten hyvinvointiin, arjessa pärjäämiseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin, kuten opintoihin, työuravalintoihin tai perheenperustamissuunnitelmiin”, kertoo Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen asiantuntija Taneli Saari.
Asiantuntijoiden mukaan ympäristökriisi ja tulevaisuuden kauhut herättävät monenlaisia tunteita meissä kaikissa, ja nuori voi kokea itsensä pieneksi ja voimattomaksi suurten ympäristöongelmien edessä. Kokemus voi olla jopa musertava.
”Nuoret tarvitsevat tukea hankalien ympäristötunteiden kuten epävarmuuden, surun, pelon, vihan, syyllisyyden, turhautumisen ja ahdistuksen käsittelyyn sekä siihen, miten tällaisessa kuormittavassa tilanteessa pystyy ylläpitämään mielenterveyttä”, asiantuntija Hanna Rintala sanoo.
Asiantuntijoilla on kokemusta siitä, että vaikeiden tunteiden rohkea kohtaaminen ja käsittely helpottavat nuorten elämää. Rintalan mukaan se vapauttaa voimavaroja tavoitella kestävää, toivottua ja omien arvojen mukaista tulevaisuutta.
Nuoret ohitetaan ympäristöasioissa
Tutkimuksen mukaan lähes kolmannes suomalaisista nuorista kokee, että he tulevat ohitetuksi halutessaan puhua ympäristöasioista. Ympäristökriisin haitalliset mielenterveysvaikutukset on tunnistettu, mutta yhteiskunnan tukirakenteet ovat puutteelliset.
Kohdataan ympäristökriisi yhdessä -kampanja on käynnissä 4.–17. maaliskuuta. Sen tavoitteena on tehdä nuorten huolet näkyviksi, haastaa aikuiset kohtaamaan ne ja vakuuttamaan nuoret, ettei heitä jätetä yksin ympäristöhuoliensa kanssa. Kampanjaan voi osallistua jakamalla kampanjaviestiä sosiaalisessa mediassa sekä olemalla läsnä nuorelle, jolle maailman tilanne aiheuttaa ahdistusta.
Tukea ja tietoa ympäristöahdistuneille
Ympäristöahdistus tarkoittaa kuormittavia tunteita ja tuntemuksia, jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Usein puhutaan myös ilmastoahdistuksesta. Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke tarjoaa maksuttomia yksilö- ja ryhmämuotoisia palveluita sekä tukee vapaaehtoisia, ammattilaisia ja nuorten vanhempia ympäristötunteiden kohtaamisessa.
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä (2023–2025) -hanketta toteuttavat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Tunne ry ja Nyyti ry ja sitä rahoittaa STEA.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kia Löfberg
viestinnän suunnittelija
MIELI Suomen Mielenterveys ry
kia.lofberg@mieli.fi
p. 040 079 7802
Taneli Saari
toiminnanjohtaja, asiantuntija
Tunne ry
taneli@tunne.org
p. 050 388 6200
Hanna Rintala
asiantuntija
Nyyti ry
hanna.rintala@nyyti.fi
p. 050 553 1558
Panu Pihkala
ympäristötunteiden tutkija, dosentti, tutkijatohtori
Helsingin yliopisto
panu.pihkala@helsinki.fi
p. 050 318 5785
Linkit
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme