Nettirahapeleihin saatava yhteiset pelirajoitukset – haittoihin puuttuminen ei voi olla yhtiöiden vapaaehtoisuuden varassa

Lisenssijärjestelmään siirtyvät pelit erityisen haitallisia 

Hallitusohjelmassa on ehdotettu, että vuoden 2026 alusta lisenssijärjestelmään siirtyisivät netissä pelattavat kasinopelit ja raha-automaattipelit sekä urheiluvedonlyönti. Nämä pelit on määritelty korkean riskin peleiksi, koska ne aiheuttavat muita pelejä enemmän rahapelihaittoja ja riippuvuutta.  

“Jos järjestelmäuudistuksessa epäonnistutaan näiden sääntelyssä, riskinä on, että rahapelihaitat kasvavat entisestään”, toteaa yksikön päällikkö Inka Silvennoinen Peluurista.  

Rahapelaaminen kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla on lisääntynyt, ilmenee THL:n 27.2.2023 julkistaman väestötutkimuksen ennakkotiedoista. Kohtalaisen riskitason pelaaminen ja ongelmapelaaminen ovat rahapeliongelman vakavimpia muotoja. 

 “Suomen markkinoille haluavat rahapeliyhtiöt tietenkin toivovat, että saisivat toimia mahdollisimman vapaasti ja tehdä mahdollisimman isoja voittoja. Rahapelit ovat kuitenkin vakavaa riippuvuutta aiheuttavia tuotteita”, muistuttaa rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.   

Sääntelyyn tarvitaan lakisääteisiä ja keskitettyjä ratkaisuja 

Lisenssijärjestelmässä pelihaittoja voidaan tehokkaasti ehkäistä ja vähentää esimerkiksi pelikieltorekisterillä, jossa pelaaja voi säätää pelikiellon kaikille lisenssitoimijoille sekä eri peliyhtiöitä sitovilla, yhteisillä talletus- ja tappiorajoilla. Haitalliseen pelikäyttäytymiseen voidaan puuttua myös yhteisessä käytössä olevan pelidatan perusteella. Olennaista on, että toimenpiteet ovat keskitettyjä ja lakisääteisiä: niitä ei pidä jättää yksin peliyhtiöiden vapaaehtoisten vastuullisuustoimien varaan.  

Ruotsissa siirryttiin verkkopelien osalta lisenssijärjestelmään vuonna 2019  ja siellä on käytössä keskitetty pelikieltorekisteri, mutta muut pelirajoitukset ovat yhtiökohtaisia. 

“Rajan tultua täyteen pelaaja voi siirtyä kuitenkin yhä pelaamaan kilpailevan yhtiön sivustolle. Tutkimuksen perusteella tämä malli ei ole erityisen toimiva”, toteaa dosentti, yliopistotutkija Virve Marionneau Helsingin yliopiston CEACG-tutkimusryhmästä.  

Ruotsissa lisenssin saaneita yhtiöitä sitoo ns. huolenpitovelvollisuus. Tämä malli on ongelmallinen, koska yhtiöiden velvollisuudet on löyhästi määritelty, eivätkä kaikki puutu pelihaittoihin riittävällä vakavuudella. Peliyhtiökohtaisesta datasta taas puolestaan puuttuu kokonaiskuva pelaajan pelikulutuksesta, jolloin ongelmaa on vaikeampi tunnistaa. 

“Suomeen tarvitaan järjestelmä, jossa pelirajoituskokonaisuus ja pelidataan perustuva haittojen ehkäisevä tunnistaminen kuuluvat keskitettyyn kokonaisuuteen, joka sisältää yhteisen ja keskitetyn talletus- tai tappiorajan”, Matilainen, Marionneau ja Silvennoinen vaativat.  

Tällainen malli edellyttää, että peliyhtiöt luovuttaisivat pelidataa keskitettyyn rekisteriin. ”Suomessa on jo nyt käytössä kaikissa Veikkauksen peleissä pelirajoituskokonaisuus, jonka pohjalta uutta mallia voisi lähteä rakentamaan”, Marionneau sanoo. 

Lisätietoja:  

CEACG
Virve Marionneau
dosentti, yliopistotutkija
virve.marionneau@helsinki.fi
puh. 029 412 3768 

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Riitta Matilainen
rahapelihaittayksikön päällikkö
riitta.matilainen@ehyt.fi
puh. 040 707 6960 
 
Peluuri
Inka Silvennoinen
yksikön päällikkö
inka.silvennoinen@peluuri.fi
puh. 040 760 8507