Hirvieläintavoitteet asetetaan maaliskuussa
Alueelliset riistaneuvostot asettavat hirven ja valkohäntäpeuran kantatavoitteet uudelle kolmivuotiskaudelle maaliskuussa. Alkamassa on jo neljäs tavoitekausi, mutta tällä kertaa tavoitteita asetetaan aiempaa monisyisemmässä tilanteessa. Alueellisia sidosryhmiä kuullaan laajasti ennen tavoitteista päättämistä.
Hirvieläintavoitteiden asettamismenettely on määritelty maa- ja metsätalousministeriön vahvistamassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan hirvikannan lisäksi valkohäntäpeurakannalle.
- Asetetut tavoitteet ohjaavat vuosittaista metsästystä. Päätökset kunkin hirvitalousalueen hirvieläintavoitteista tekee alueellinen riistaneuvosto, joka kuulee laajasti hirvieläinkantojen hoitoon liittyviä sidosryhmiä, hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma kertoo.
Hirvieläinten yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta halutaan varmistaa maa- ja metsätalouden sekä liikennevahinkojen kannalta keskeisten sidosryhmien kuuleminen alueellisessa sidosryhmätilaisuudessa.
Nykyiset hirvitiheystavoitteet on saavutettu vaajalla puolella hirvitalousalueista. Viime kaudesta hirvikanta nousi yli tavoitteen usealla alueella ja muutamalla se on alle tavoitteen. Hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan noussut noin 6 prosenttia viime vuodesta.
Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti lounaisen Suomen alueelle ja kannan pienentymisestä huolimatta peuratiheydet ovat edelleen monin paikoin nykyisiä tavoitteita korkeammat.
Monen asian yhteensovittaminen tarpeen
Kasvaneiden suurpetokantojen vaikutus hirvieläinkantoihin ja metsästykseen on monin paikoin aiempaa suurempi. Lisäksi suurpetokantojen säätelyn tulevaisuus on varsin epävarmassa tilanteessa. Osalla alueista esiintyy useita eri suurpetolajeja sekä useita hirvieläinlajeja.
- Hirvieläinten kantatavoitteiden asettamisessa ja kannansäätelyssä on välttämätöntä tarkastella entistä laajemmin monilajista eläinyhteisöä ja eri lajien välisiä vuorovaikutussuhteita. Hirvieläimet ovat suurpetojen luontaista ravintoa ja ravintoresurssin määrällä on yhteys suurpetokantojen kehittymisen lisäksi suurpetovahinkojen määrään, Saunaluoma sanoo.
Hirvieläintavoitteiden asettamisessa peruslähtökohtana on hirvieläimistä metsä- ja maataloudelle ja liikenteelle aiheutuvien vahinkojen säilyttäminen kohtuullisina. Vastaavasti kestävän metsästyksen edellytykset ja metsästyksen rakenteiden säilyminen sekä hirvieläinten tuottamat hyvinvointivaikutukset halutaan turvata.
Hirvieläintavoitteet asetetaan hirvitalousalueille, joita Suomessa on 59 kappaletta. Hirvitalousalueiden rajaukset noudattavat osin hallintorajoja ja osin hirvieläinten luontaisia liikkumisesteitä, kuten aidattuja tieosuuksia ja vesistöjä. Hirvitalousalueiden välillä on suurta vaihtelua maisemarakenteessa, liikennemäärissä, elinkeinoissa ja eläinkannoissa.
- Keskustelu hirvieläintavoitteista on tärkeää käydä aluekohtaisesti ja sovittaa hirvieläintavoitteet kunkin alueen ominaispiirteiden mukaisesti, Saunaluoma korostaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni Saunaluoma
Puh:029 431 2275joni.saunaluoma@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Locka inte björnar - förebygg besök på gården18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Det bästa sättet att förebygga björnbesök på gårdsområden är att avlägsna lockande föda.
Älä houkuttele karhuja – ennaltaehkäise vierailut pihapiirissä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Karhun vierailuja pihapiirissä ennaltaehkäistään poistamalla niitä houkutteleva ravinto.
Unga hjortdjur irrar omkring i trafiken15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
På våren söker unga hjortdjur efter egna hemområden. De oerfarna djuren förirrar sig ibland till tätorter och livligt trafikerade vägar. Med sitt oförutsägbara beteende kan de orsaka trafikolyckor och farliga situationer.
Nuoret hirvieläimet poukkoilevat liikenteessä15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Nuoret hirvieläimet etsivät keväällä omia elinalueitaan. Kokemattomat eläimet eksyvät toisinaan taajamiin ja runsas liikenteisille teille. Ne voivat aiheuttaa arvaamattomalla käyttäytymisellään liikenneonnettomuuksia ja vaaratilanteita.
100 000 timmar fångst av främmande rovdjur på HELMI-fågelvatten26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Den effektiviserade fångsten av mink och mårdhund i Finlands viktigaste fågelvatten fortsätter för tredje våren. Projektets närmare 400 fångstdeltagare har fångat över 12 000 främmande rovdjur.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme