Keskuskauppakamari: Uusi koulutusetu edistämään työuran aikaista oppimista - toimisi kuin virike-etu

Jaa

Keskuskauppakamari esittää uuden koulutusetuuden käyttöönottoa, mikä toimisi nykyisen virike-edun tapaan. Myös työvoima-aloille kouluttautumiseen tarvitaan kohdennettua tukea.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari

Työuranaikaista jatkuvaa oppimista selvittänyt työryhmä kertoi tiistaina 5.3. alustavista ehdotuksistaan, joilla edistettäisiin työikäisten ihmisten osaamisen kehittämistä aikuiskoulutustuen poistuessa 1.8.2024 alkaen. Aikuiskoulutustuen haasteena on ollut se, ettei se ole kohdentunut niille, keiden koulutustarve on suurin. Heitä ovat esimerkiksi hauraassa työmarkkina-asemassa olevat ja matalasti koulutetut.  

Keskuskauppakamari pitää työryhmän esityksiä pääpiirteittään kannatettavina ja korostaa, että nyt kaikkien osapuolten on otettava enemmän vastuuta jatkuvasta oppimisesta.  

“Ihmiset ovat työurallaan hyvin moninaisissa tilanteissa, eikä yksi keino edistää opiskelua sovi kaikille. Opintotuki- ja lainamalli on kannatettava ratkaisu heille, jotka haluavat opiskella täyspäiväisesti ja joilla on valmiudet kantaa enemmän vastuuta opiskelustaan. Pelkästään tämän varaan ei kuitenkaan voi laskea”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen sanoo. 

Työryhmän ehdotuksissa kuvataan monia kannatettavia kehityssuuntia, mutta vielä enemmän tarvitaan konkretiaa siihen, kuinka suurimmassa koulutustarpeessa olevien osaamisen kehittämistä tuetaan ja toisaalta, miten omaehtoiseen, työn ohella tapahtuvaan opiskeluun kannustetaan. Tähän Keskuskauppakamari esittää kahta ratkaisua. 

“Nykyään työnantaja pystyy tukemaan verottomasti työntekijän teatterivisiittejä, hierontakäyntejä ja lounastamista – miksi ei myös opiskelua? Tällaisen koulutusedun tarjoaminen olisi työnantajalle vapaaehtoista ja työntekijä taas saisi itse päättää, mihin koulutukseen etuuden käyttää”, Pulkkinen sanoo. 

Etuus palvelisi parhaiten yksittäisten kurssien ja pienten osaamiskokonaisuuksien suorittamista työn ohella. Näin kohdennettuna etuus vauhdittaisi myös yksityistä kysyntää pienille osaamiskokonaisuuksille sen sijaan että kannustettaisiin pitkiin poissaoloihin työelämästä ja kokonaisten tutkintojen suorittamiseen. Julkisen talouden näkökulmasta Keskuskauppakamarin ehdottama malli ei toisi kustannuksia.  

Kohdennettu tuki työvoimapula-aloille opiskeluun 

Työnantajan tarjoaman koulutusetuuden lisäksi tarvitaan julkisia panostuksia matalasti koulutettujen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osaamisen kehittämiseen sekä työvoimapulasta kärsivien alojen tukemiseen. Vaikka suomalaiset keskimäärin osallistuvat hyvin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen, niin silti juuri ne ihmiset, jotka koulutuksesta eniten hyötyisivät, osallistuvat siihen kaikkein vähinten. Tämä on haaste myös työmarkkinoiden näkökulmasta, sillä monella alalla on valtava pula osaavasta työvoimasta. 

“Ehdotamme, että jatkossakin ansiotasoon perustuvaa tukea voitaisiin myöntää ihmisille, joilla on erityinen koulutustarve ja sirpaleinen työhistoria. Opiskelun pitäisi olla ensisijaisesti työn ohella tapahtuvaa tai työvaltaista, ja suuntautua sellaisille aloille, joissa on pulaa työvoimasta”, Pulkkinen sanoo.  

Keskuskauppakamarin tukimalli olisi huomattavasti nykyistä aikuiskoulutustukea edullisempi, ja sen kokonaissummasta ja tarkemmasta kohdennuksesta voisi vuosittain päättää aina suhdanne- ja taloustilanne huomioiden. Keskuskauppakamari muistuttaa, että ilman osaavaa työvoimaa Suomen taloutta on hankala vahvistaa. 

“70 prosenttia jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistämme nimesi syksyllä osaavan työvoiman saatavuuden kasvunsa esteeksi. Osaava työvoima onkin yritysten mielestä niiden merkittävin kilpailuetu, ja tässä mahdollisuus osaamisen päivittämiseen on avainasemassa”, Pulkkinen sanoo. 

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarien eurovaalitavoitteet: Uudet haasteet edellyttävät EU:lta kilpailukyvyn ja turvallisuuden parantamista8.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien tänään julkaisemat eurovaalitavoitteet sisältävät kahdeksan teemaa, joita kauppakamarit pitävät ratkaisevana Euroopan kilpailukyvyn ja turvallisuuden kannalta. Kauppakamarit pitävät tärkeänä, että Suomi on aktiivisesti vaikuttamassa Suomen tavoitteisiin ja nostamassa seuraavalla kaudella EU:n agendan keskiöön kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvät kysymykset. Sisämarkkinoiden toimivuus, yhteiset ilmastotavoitteet ja turvallisuuspolitiikka ovat kauppakamarien tavoitelistan kärjessä.

Keskuskauppakamari: Kansalaisuuslain muutosehdotukset ovat haitaksi pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille25.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari katsoo, että asumisajan pidentäminen on haitaksi onnistuneelle kotoutumiselle ja pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan asumisajan pidentäminen kaikkien ryhmien osalta huonontaa Suomen asemaa kansainvälisten osaajien houkuttelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye