Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämisen vuosikatsaus 2023 – uusi CAP-ohjelmakausi käyntiin

Maatalouden toimintaympäristö muuttui uudistetun CAP-politiikan (EU:n yhteinen maatalouspolitiikka) ehtojen seurauksena sekä uuden satelliittidataan perustuvan monitoroinnin myötä. Monista toimintaympäristön haasteista huolimatta maaseudulla on halukkuutta panostaa tulevaisuuteen, mikä näkyy kehittämisrahoituksen hyvässä kysynnässä.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen julkaisemasta maaseuturahaston vuosikatsauksesta käy ilmi, että Pohjois-Karjalaan saatiin viime vuonna 70 miljoonaa euroa julkista rahoitusta CAP-ohjelmasta. Lisäksi hankkeissa on mukana kuntien sekä hakijoiden omaa rahoitusta.

Yritysten kehittäminen ja hanketoiminta

Yritys- ja kehittämishanketukea haettiin 147 hankkeeseen (92 yrityshanketta ja 55 kehittämishanketta) yhteensä 7,9 miljoonaa euroa vuonna 2023.  Kokonaismäärästä Leader -ryhmien kautta haettiin yhteensä 2,3 miljoonaa euroa 94 hankkeeseen. Ensimmäiset yritystukipäätökset päästiin tekemään vasta loppuvuodesta muun muassa tietojärjestelmien kehitysvaiheen vuoksi. Yritystukea myönnettiin vuonna 2023 yhteensä 404 000 euroa kahdeksalle eri yritykselle. Uusia työpaikkoja syntyy myönnetyn tuen avulla arviolta 13 kpl. Varsinkin investoinnit energiatehokkuuteen sekä matkailuliiketoiminnan kehittämiseen ovat kiinnostaneet yrityksiä. Kehittämishankkeista ei voitu vuonna 2023 vielä tehdä tukipäätöksiä.

Investointeja maatilojen kehittämiseen ja omistajanvaihdoksiin sekä neuvontaan

Maatilojen investointitukea myönnettiin Pohjois-Karjalassa 2,6 miljoonaa 51 hankkeeseen vuonna 2023. Tukea haettiin kilpailukykyä kehittäviin investointeihin sekä ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin koneisiin ja laitteisiin. Energiainvestoinneissa panostettiin aurinkoenergiaratkaisujen lisäksi myös muihin energiamuotoihin.

Sukupolvenvaihdosten osalta on nähtävissä positiivista kehitystä. Nuoren viljelijän aloitustukea vuonna 2023 myönnettiin seitsemälle maatilalle, kun edeltävänä vuonna tukea sai vain kaksi maatilaa. Viljelijöiden on mahdollista saada maaseuturahastosta tuettua neuvontaa mm. maatilan kehittämiseen ja muutoskestävyyteen liittyen. Neuvontaa on saatavissa myös viljelijän omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Pohjois-Karjalassa käytettiin aktiivisesti maatilojen neuvontapalvelua.  ELY-keskus teki vuonna 2023 neuvontapalveluista kaikkiaan 1728 päätöstä yhteensä 1,3 miljoonan euron edestä.

Maatalouden rakennemuutos jatkuu

Maatalouden tilanne jatkuu edelleen hyvin haasteellisena kustannuskehityksen vuoksi. Maatiloja maakunnassa oli vuonna 2023 kaikkiaan 1877 kpl, joista 253 luomutilaa. Aktiivitilojen määrä väheni edellisestä vuodesta 122 tilalla. Kaikkien maatilojen keskipeltopinta-ala oli 45,36 hehtaaria; luomutilojen keskipeltopinta-ala 76,38 hehtaaria ja tavanomaista tuotantotapaa harjoittavien tilojen 40,53 hehtaaria.

Maitotilojen määrän ja maidon kokonaistuotannon lasku jatkuu. Vuonna 2023 maitoa tuottavia tiloja oli 253 kpl, mikä on 23 vähemmän kuin edellisenä vuonna.  Maitomäärä lisääntyi Joensuussa ja Tohmajärvellä, muissa kunnissa maitomäärä väheni. Koko maakunnassa tuotettu maitomäärä oli 105 miljoonaa litraa, missä on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 2,8 miljoonaa litraa.

Panostuksia luomuun ja marjanviljelyyn

Pohjois-Karjalan peltopinta-ala on 85 145 hehtaaria, joista luomutuotannossa on 19 324 hehtaaria. Luomutuotannossa Pohjois-Karjalan tilanne on edelleen hyvä, vaikka luomusitoumusten määrä laski viidenneksellä aikaisemmasta.  Luomutuotannon osuus kokonaispeltopinta-alasta on 23 %, mikä on Suomen kärkitasoa. Valtakunnallisesti vastaava luku on 13 %. Maatilayritykset panostavat edelleen luomuun ja eläinten hyvinvointiin.

Marjanviljelyala jatkaa edelleen kasvuaan Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2023 viljelty ala oli 1 017 hehtaaria, kun vuoden 2022 lopussa se oli 987 hehtaaria. Vuodesta 2015 lähtien ala on kasvanut kaikkiaan 282 hehtaarilla. Marjoista eniten viljeltyjä ovat mustaherukka ja mansikka. Eniten marjanviljelypinta-alaa löytyy Kiteeltä ja Ilomantsista.

Näkymät vuodelle 2024

Alkaneella ohjelmakaudella päätavoitteena on kokonaiskestävyys niin maatilojen kannattavuuden ja kilpailukyvyn, ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden kuin maaseudun monialaisen kehittämisenkin painopisteissä, toteaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Timo Tanskanen. Pinnalla ovat uusien ratkaisujen kehittäminen ilmastonmuutokseen vaikuttamiseksi sekä ennen kaikkea vihreän siirtymän mahdollisuuksien hyödyntäminen uuden liiketoiminnan saamiseksi maaseudulle.

Pohjois-Karjalassa maaseuturahaston toimenpiteillä jatketaan vahvaa panostamista maatilojen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Jatkuvuutta ja innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan, jotta pystytään haastamaan toimintojen ja tuotannon siirtymäpaineet länteen ja etelään.  Maaseuturahaston erilaisia tukimuotoja pyritään jatkossakin käyttämään monipuolisesti ja rohkeasti uuden yritystoiminnan aktivoimiseen sekä olemassa olevien yritysten uudistamiseen ja kasvun edistämiseen maaseudulla. Kuluvan vuoden kehittämisresursseja voidaan pitää varsin hyvinä.