Helmikuun 2024 vesitilannekatsaus: Runsasluminen talvi kääntyy kevättä kohti (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopulla enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot jokien latvaosilla olivat noin 80–100 mm. Tämä on monin paikoin noin 20 mm enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Jokijäät Kyrönjoella ja Lapuanjoella olivat kuukauden loppupuolella jonkin verran keskimääräistä paksumpia.

Kuvituskuva.
Plussakelit nostivat virtaamia helmikuun lopulla.

Jokien virtaamat lähtivät nousuun helmikuun lopulla

Säännösteltyjen järvien ja tekojärvien vedenpintoja laskettiin helmikuussa, jotta saadaan tilaa lumien sulamisvesille. Järvien kevätalennukset tehdään tänä keväänä todennäköisesti tavanomaista suurempina runsaan lumimäärän vuoksi.

Helmikuun lopussa lämpötila nousi plussan puolelle ja tulovirtaamat lähtivät noususuuntaan. Virtaamien nousu jäi kuitenkin melko pieneksi. Lapuanjoen pinta nousi Kauhavan Liinamaassa noin 80 sentillä, mutta tulvarajaan Liinamaassa oli vielä metrin verran nousuvaraa. Lapväärtinjoen pinta Peruksen kohdalla nousi noin puoli metriä ja sielläkin jäätiin selvästi tulvakorkeuksia alemmalle tasolle. Jokien virtaamat olivat helmikuussa jonkin verran ajankohdan keskimääräisiä virtaamia suurempia.  Järvien vedenpinnat olivat lähellä tavanomaisia tasoja tai jonkin verran korkeammalla. Lappajärven vedenpinta oli helmikuun lopussa noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla.  

Jokien vedenlaatu vastasi talvikauden tavanomaisia arvoja, pienissä järvissä happi vähissä

Suojasäiden vuoksi virtaamat nousivat jonkun verran helmikuussa. Tämä ei kuitenkaan vielä näkynyt suurempina muutoksina vedenlaadussa, vaan ravinnepitoisuudet vastasivat tavanomaisia talvikauden lukemia. Suurten jokien osalta fosforipitoisuudet olivat korkeimpia Närpiönjoella ja typpipitoisuudet Kyrönjoella. Alhaisimmat fosforipitoisuudet havaittiin Perhonjoella ja alhaisimmat typpipitoisuudet Perhonjoella ja Lapväärtinjoella. Happamuushaittoja ei joissa havaittu. Jokien pH-arvot vaihtelivat 6,5 molemmin puolin. Happikatoja ja myös kalakuolemia havaittiin pienissä ja matalissa järvissä ainakin Kauhavan Kortesjärvellä ja Alavuden Edesjärvellä. Jääpeitteinen aika jatkuu ja mikäli sulapaikkoja ei synny, saattaa happikatoja ja niistä seuraavia kalakuolemia olla edessä muissakin matalissa järvissä. Toisaalta sulamisvedet voivat kuitenkin tuoda järviin hapekasta lisävettä.

Pohjavedenpinta on vähintään keskimääräisellä tasolla

Pohjalaismaakuntien alueella pohjavedenpinta on ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Paikallisesti pohjavedenpinta voi kuitenkin olla myös keskimääräistä matalammalla. Pohjavedenpinta kääntyy nousuun lumen ja roudan sulaessa, ja nousun odotetaan alkavan maaliskuun aikana. Pohjalaismaakuntien alueella sijaitsevilla valtakunnallisilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on vuodenaikaan nähden keskimääräisellä tasolla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Tilda Rantataro puh. 0295 027 668 (pohjavedet)

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtanden om MKB-programmen för OX2 Finland Oy:s Tyrsky havsbaserade vindkraftspark och elöverföring på fastlandet för den havsbaserade vindkraftsparken Tyrsky (landskapen i Österbotten)26.4.2024 12:03:39 EEST | Tiedote

OX2 Finland Oy planerar den havsbaserade vindkraftsparken Tyrsky i Bottniska viken i Finlands ekonomiska zon, cirka 30–49 kilometer från kusten. Kaskö, Närpes och Korsnäs är de orter på fastlandet som ligger närmast projektområdet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye