EU-parlamentti sallisi Suomen ja Ruotsin rajan ylittävän nykyisen kuljetuskaluston myös tulevaisuudessa

Euroopan parlamentti on 12.3. täysistunnossaan päättänyt kannastaan Mitat ja massat -direktiiviin. Parlamentin näkemyksessä Suomen ja Ruotsin välisen rajan ylitys voisi jatkua nyt käytössä olevalla kuljetuskalustolla myös tulevaisuudessa. Komission heinäkuussa 2023 tekemän ehdotuksen mukaan Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä muun muassa ajoneuvojen korkeutta olisi jouduttu madaltamaan 40 sentillä. Tämä olisi hyvin haitallinen muutos esimerkiksi raakapuukuljetuksiin. 

- Metsäteollisuudelle parlamentin näkemys on työvoitto, sillä raskaille puukuljetuksille Suomen ja Ruotsin rajan yli on löytymässä toimiva ratkaisu. On hienoa, että parlamentti haluaa sallia jäsenvaltioille oikeuden päättää jatkossakin maan sisäisen liikenteen säädöksistä ja niistä poikkeamisista tietyin ehdoin myös rajat ylittävissä kuljetuksissa. Suomen ja Ruotsin pohjoisosat muodostavat nykyisenlaisena toimivan kuljetusten sisämarkkinan, johon ei tarvita uutta vaikeuskerrointa, painottaa Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Alina Koskela.

Metsäteollisuus on korostanut, että pitkät ja painavat kuljetukset ovat paitsi energiatehokkaita myös taloudellisia. Suomeen ja Ruotsiin soveltuvaa kalustoa on kehitetty nimenomaisesti Pohjoismaiden olosuhteisiin sopiviksi ja palvelemaan paikallisen elinkeinoelämän tarpeita. 

- Pitkien maiden sisäiset etäisyydet sekä harva asutus ovat kannustaneet Suomen ja Ruotsin kehittämään innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja logistiikkansa kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Pohjoismaat ovat olleet kaluston kehittämisessä edelläkävijöitä. On hienoa, että vastuulliselle kehitykselle löytyi ymmärrystä parlamentissa, kuvaa johtaja Petri Murto Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä.

Direktiivin tarkastelu ei kuitenkaan vielä ole loppusuoralla. Euroopan parlamentin, komission ja jäsenmaiden neuvoston kolmikantaneuvottelut lopullisesta lainsäädännöstä jäävät parhaassakin tapauksessa seuraavan parlamentin vastuulle ja toteutuvat näin ollen ensi kesäkuun parlamenttivaalien jälkeen.

Suomessa huolta herättää erityisesti jäsenvaltioista koostuvan neuvoston hidastelu asian edistämisessä. Metsäteollisuus ry ja SKAL ry korostavat sen tärkeyttä, että neuvostosta saadaan Pohjoismaiden erityispiirteet parlamentin kannan mukaisesti huomioiva neuvottelutulos vielä Belgian puheenjohtajuuskaudella. Näin kolmikantaneuvottelut voitaisiin käydä kuluvan vuoden aikana.