Etelä-Savon jäät ovat paksuuntuneet helmikuulta 0–5 senttiä. Jäässä ensimmäisiä merkkejä rako- ja railoajan alkamisesta

Alueellisten asemien jääpeite oli pitkälti paljaana ja jään pinnassa näkyi kaikilla asemilla merkkejä pintakerroksen hetkittäisestä sulamisesta sekä lämpötilavaihteluiden aiheuttamia, jään pinnassa risteileviä useamman metrin mittaisia kapeita ja matalia rakoja. Levein havaittu, tosin jo uudelleen jäätynyt, rako oli ollut noin 1,5 sentin levyinen. Kierroksen paksuin jää (54 senttiä) havaittiin Yövedellä. Ohuin jää (48 senttiä) havaittiin Pyhävedellä. ELY-keskuksen maastotehtävillä on viimeisen kahden viikon aikana havaittu virtapaikkojen sulamista muun muassa Savonlinnan ja Pertunmaan alueella.

Jos seurantapisteen kohdalle on merkitty ”ei mittaustulosta”, jää on ollut liian heikkoa mittauksen turvalliseen suorittamiseen.

Jäänmittaustulokset 11.3.2024:

Ristiina Yövesi 54 cm. Teräsjäätä keskimäärin 30 cm, kohvajäätä keskimäärin 24 cm, lunta jään päällä 0 cm.

Mäntyharju Korpijärvi 50 cm. Lunta jään päällä 0 cm. Teräsjäätä 37 cm, kohvaa 13 cm.

Mäntyharju Pyhävesi 48 cm . Teräsjäätä keskimäärin 32 cm, kohvaa 16 cm. Lunta jään päällä 0 cm.

Pertunmaa Peruvesi 52 cm. Teräsjäätä keskimäärin 38 cm, kohvaa keskimäärin 14 cm. Lunta jään päällä 0 cm.

Oravi Haukivesi 49 cm. Oravista ei erillistä tietoa teräsjään ja kohvan osuuksista.

Haukivuori Kyyvesi 52 cm. Teräsjäätä 26 cm, kohvaa 26 cm.

Mittaukset tehdään valtakunnallisilla jäähavaintopaikoilla 10 päivän välein ja alueellisilla havaintopaikoilla kuun 10. ja 20. päivä. Seuraava mittauspäivä on valtakunnallisilla havaintopaikoilla 20.3.2024. Alueellisilla havaintopaikoilla seuraava mittauskierros on 20.3.2024.

Tämänhetkisen 10 vuorokauden sääennusteen mukaan lämpötilat vaihtelevat Etelä-Savossa -11 ja +6 asteen välillä ja vesisateet ovat mahdollisia. Isompia lumisateita ei ole nykyennusteen mukaan luvassa, mikä voi näkyä jään pintakerrosten vuorottelevana sulamisena ja uudelleenjäätymisenä, koska jään päällä ei ole eristävää lumikerrosta suojaamassa jäätä vesisateilta ja auringonsäteiltä.

21.2. tehdyn jääkierroksen jälkeen uutta jäätä oli muodostunut jääasemilla maksimissaan 5 cm. Olettaen että merkittävää takatalvea ei tule, Etelä-Savon jäänpaksuudet alkanevat olla lähellä tämän talven huippuaan.

Paikallisten olosuhteitten, kevään etenemisen ja auringonpaisteen määrän mukaan jään kantavuudessa voi jo maaliskuun aikana alkaa esiintyä merkittävää vaihtelua vuorokauden sisällä: aamulla kantanut jää ei välttämättä kanna samassa paikassa iltapäivällä. Varsinkin virtapaikkojen läheisyydessä on syytä varovaisuuteen.

Lämpötilavaihteluiden aiheuttama jään vuorottainen supistuminen ja laajeneminen voi ajan myötä aiheuttaa jääpeitteeseen rakoja/railoja ja harjanteita, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi moottorikelkkailijoille.

Jään sulamisen edetessä raot heikentävät jään kantavuutta varsinkin rakojen risteyskohdissa: Suoraan kulkevan halkeaman reunalla jää kantaa noin 40 % ehjän jään kantavuudesta. Jos kaksi halkeamaa leikkaa suorakulmaisesti toisensa, pienenee jään kantavuus 25 %:iin.

Yleistettynä kilometrin suuruisen järven jääpeite laajenee noin 100–110 cm lämpötilan kohotessa –20 °C:sta 0 °C:een. Vastaavasti pakkasen kiristyminen aiheuttaa railoja ja rakoja, joiden yhteenlaskettu leveys on järven poikki kuljettaessa saman verran.

Alueellisilla ja valtakunnallisilla asemilla teräsjään keskimääräiset paksuudet ovat havaintojen perusteella noin 100 metrin päässä rannasta yli autolle asetetun 20 sentin turvarajan. Oravista ei ole tietoa teräsjään osuudesta. Tällä kierroksella mittauspaikoilla havaittu teräsjään paksuuden vaihtelu metrin säteellä oli 1–3 cm.

Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauspaikat eivät myöskään sijaitse virtapaikoissa.