Yli kolmanneksella pitkäaikaissairaista jää lääke välillä ottamatta

Lääkkeeseen ja hoidon toteutukseen liittyvissä kysymyksissä lääkkeen käyttäjät tarvitsevat silti neuvontaa terveydenhuollon ammattilaisilta tai muussa muodossa olevaa luotettavaa lääketietoa. Tärkeää on, että tietoa saa helposti ja ymmärrettävässä muodossa.

"Lääkeneuvonta on jokaisen kansalaisen oikeus ja tärkeä osa lääkkeen hankintaa. Lääkebarometrissa neljä viidestä vastaajasta koki tärkeäksi mahdollisuuden saada farmaseutin tai proviisorin neuvontaa lääkettä ostaessaan. Ammattilaisia tarvitaan myös tukemaan lääkehoitoon sitoutumista ja järkevän lääkehoidon toteutumista”, toteaa Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen.

Tutkimuksesta voidaan päätellä, että lääkkeen käyttäjillä on halua ja valmiutta osallistua omaan hoitoonsa liittyviin päätöksiin ja hakea lääkkeisiin liittyvää tietoa. Vastanneiden mielestä apteekkeja on myös hyvin saatavilla.

Apteekeista ja lääkäriltä saadaan yleisimmin tietoa lääkkeistä

Reilu puolet vastaajista koki saaneensa hyödyllisiä neuvoja edellisellä lääkäri- tai apteekkikäynnillään. Vain harva oli jäänyt ilman tarvitsemaansa neuvontaa. Vastaajat kaipasivat erityisesti lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksista lisää tietoa.

"Lääkkeen käyttäjät osallistuvat aktiivisesti lääkehoitonsa suunnitteluun. Tutkimuksen mukaan 75 % vastaajista haluaa keskustella ja 70 % päättää lääkkeen valinnasta yhdessä lääkärin kanssa", kertoo Fimean tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Johanna Jyrkkä.

Yleisimmät lääketiedon lähteet olivat apteekki (78 %) ja lääkäri (58 %). Noin viidennes vastaajista oli hakenut tietoa internetistä, ja yleisimmin mainittuja lähteitä olivat Terveyskirjasto-sivusto (52 %), Lääkeinfo-sivusto (43 %) ja apteekin tai verkkoapteekin verkkosivut (37 %).

Lääkehoitoihin ollaan sitoutuneita, vaikka lääkkeitä jää joskus ottamatta

Kyselyyn vastanneista 66 %:lla oli jokin pitkäaikaissairaus. Yleisimmät sairaudet tai niiden riskitekijät olivat kohonnut verenpaine (25 %), kohonnut veren kolesteroli (16 %), muu tuki- ja liikuntaelinsairaus tai -vamma (pois lukien reuma) (13 %) sekä astma tai muu keuhkosairaus (11 %).

Lähes kaikki pitkäaikaislääkitystä käyttävät kokivat lääkityksensä tarpeelliseksi. Pitkäaikaissairaista 37 %:lla oli jäänyt toisinaan ja 3 %:lla usein lääke ottamatta edellisen kuukauden aikana. Arjessa lääkkeenoton muistamisen apuna käytettiin yleisimmin lääkkeenoton yhdistämistä johonkin rutiiniin (46 %), lääkkeen pitämistä esillä tai tietyssä paikassa (38 %) sekä dosettia tai muuta annostelijaa (27 %).

Yli puolella vastaajista oli vain harvoin tai ei koskaan vaikeuksia ymmärtää terveydentilaansa liittyviä asioita kirjallisista materiaaleista. Uutta lääkitystä aloittaessa 60 % vastanneista luki pakkausselosteen aina tai usein ja 45 % vastaajista koki ainakin joskus vaikeuksia sen ymmärtämisessä.

Apteekkeja on riittävästi ja sopivissa paikoissa

Apteekkien sijainteihin ja lukumäärään oli tyytyväisiä yli 90 % vastaajista. Kuitenkin 26 % vastaajista oli ollut tilanteessa, jossa olisi tarvinnut lääkettä, mutta apteekki oli ollut kiinni. Hieman yli puolet (53 %) vastaajista voisi ostaa lääkkeet apteekin verkkopalvelusta. Alle puolet (45 %) vastaajista ostaisi lääkkeensä mieluummin päivittäistavarakaupasta kuin apteekista.

Lääkebarometrin vastaajista peräti 83 % piti tärkeänä mahdollisuutta saada neuvontaa farmaseutilta tai proviisorilta lääkettä ostaessa.

Lääkebarometri toteutetaan joka toinen vuosi

Lääkebarometri on joka toinen vuosi toteutettava väestötutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten näkemyksiä lääkkeistä. Barometri on toteutettu vuodesta 2015 alkaen. Lääkebarometri täydentää rekistereistä saatavaa tietoa väestön lääkkeiden käytöstä.

Lääkebarometri 2023 -väestökyselyn tavoitteena oli selvittää väestön kokemuksia lääkehoidosta, osallistumisesta lääkehoitoja koskevaan päätöksentekoon, lääkkeisiin liittyvästä neuvonnasta ja tiedosta, terveyden lukutaidosta sekä lääkehoitoihin sitoutumisesta. Lisäksi selvitettiin näkemyksiä lääkkeiden hankinnasta. Verkkokyselyn toteutti Verian syys-lokakuussa 2023. Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin 6 133 Norstat-internetpaneeliin kuuluvalle 18–79-vuotiaalle henkilölle. Otanta toteutettiin ositettuna satunnaisotantana huomioiden ikä, sukupuoli ja asuinalue. Kyselyyn vastasi 2 020 henkilöä. Aineisto painotettiin valtakunnallisesti väestöä vastaavasti, jolloin painotettu vastaajamäärä oli 2 033.

Lääkebarometrin 2023 tulokset julkaistaan Fimean KAI-julkaisusarjassa Lääkehoidon päivänä 14.3.2024 viikolla 11.

Lisätietoa Lääkebarometrista Fimean verkkosivuilla