Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite

Kuntaliiton ilmastokyselyyn vastasi loppuvuodesta 2023 kaikkiaan 119 kuntaa. Kuntaliitto on selvittänyt kuntien ilmastotyöntilaa aiemmin vuosina 2009, 2012, 2015 ja 2021.

Tuoreen selvityksen perusteella voidaan arvioida, että yli 90 % suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Yleisin ilmastotavoite vastanneilla kunnilla on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä eli nk. HINKU-tavoite.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

- Suomi ei saavuta ilmastotavoitettaan ilman kuntien ilmastotyötä. Kuntien kaavoitus, rakentaminen, liikenne sekä vesi-, jäte- ja energiahuolto vaikuttavat suoraan tai välillisesti ilmastoon, sanoo ympäristö- ja yhdyskunta yksikön johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta.

Liikenne- ja energiatoimenpiteet korostuvat keinoissa

Liikenne- ja energiatoimenpiteet ovat keskeinen osa kuntien ilmastopolitiikkaa. Yleisin liikennepolitiikan toimenpide on kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (71 % vastanneista kunnista). Isoissa kunnissa korostuu lisäksi joukkoliikenteen edistäminen, kun taas maaseutumaisissa kunnissa panostetaan autoilun sähköistymiseen. 

Suomen kunnista 49 % on solminut Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS). Kyselyssä erottuu, että KETS kannustaa kuntia konkreettisiin energiatehokkuustoimenpiteisiin, mutta toisaalta energiatehokkuustyötä tehdään huomattavasti myös ei-KETS-kunnissa. Tätä "näkymätöntä" työtä ei kuitenkaan saada hyödyksi raportoitaessa Suomen energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanosta EU:lle.

Ilmastotyön suunnitelmallisuus lisääntynyt 

Vastanneista kunnista jo 80 %:lla on ilmastosuunnitelma tai se on valmisteilla. Jotta ilmastotyö edistyy, on sillä oltava kytkös kunnan strategiseen johtamiseen. Noin puolella kyselyyn vastanneista kunnista ilmastotavoitteita onkin asetettu kuntastrategiassa ja lähes 80 %:lla ilmastotyö on juurtunut vähintään kohtuullisesti osaksi kunnan eri toimintoja. Kunnan hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii myös asukkaiden ja elinkeinoelämän osallistumista. Etenkin asukkaiden ilmasto-osaamista hyödynnetään tällä hetkellä vielä heikosti.

llmastotyöhön motivoivissa tekijöissä korostuu mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä ja kunnan imagon parantaminen. Motivaatiotekijät ovatkin paikallisia ja kunnissa tiedetään parhaiten, mitkä toimet ovat kussakin kunnassa vaikuttavimpia. On tärkeää, että myös kansallisissa suunnitelmissa hyödynnetään kuntien osoittamia toimia. Tällöin toimenpiteiden toteutumiselle on parhaat edellytykset, ja ne ovat todennäköisimmin vaikuttavia.

Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

Haasteina poukkoileva politiikka ja resurssien puute

Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on heikentynyt.

 Vastanneista kunnista 41 % arvioi, että kunta saavuttaa omat ilmastotavoitteensa, kun taas vain 21 % piti todennäköisenä, että Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035 mennessä toteutuu. Vuonna 2021 Suomen tavoitteiden toteutumiseen uskoi 40 %. Tavoitevuosien lähestyessä on noussut epäilys ilmastotavoitteiden saavuttamisen realistisuudesta. Lisäksi poukkoileva lainsäädäntö ja ilmastokeskustelun vaimentuminen vaikuttavat kuntien luottamukseen ja ilmastotyön motivaatioon.

-Vaikka ilmastokeskustelu poliittisten voimasuhteiden muuttuessa on vaimentunut tai saanut erilaisia painopisteitä, näyttää siltä, että tavoitteellinen ilmastotyö kunnissa jatkuu. Paikallistaso eli kunnat näyttävät jälleen voimansa globaalin ympäristökriisin ratkaisijana, nostaa esille Kuntaliiton suunnittelija Marjaana Seppinen.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Suunnittelija Marjaana Seppinen, p. +358 50 591 2039, marjaana.seppinen@kuntaliitto.fi, Suomen Kuntaliitto ry