Saaren kartano lähiympäristöineen suojellaan rakennusperintölailla, Mynämäki

Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt 7.3.2024 päätöksen, jossa Mynämäellä sijaitseva Saaren kartanon rakennuskanta ja sitä ympäröivä puistoalue suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla (rakennusperintölaki, 498/2010). Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta keväällä 2022.  Kartano on ollut Koneen Säätiön omistuksessa vuodesta 2007. 

Saaren kartano on ainutlaatuinen kokonaisuus

Pitkään jatkuneen asutuksen myötä Saaren kartanon alueella on rakennuksia eri ajoilta ja jäljellä on myös rakenteita keskiajalta lähtien. Vuonna 1779 valmistuneen ja Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröderin suunnitteleman mansardikattoisen päärakennuksen klassistinen ulkoasu on hyvin säilynyt. Rakennuksen arvot perustuvat keskeissalipohjakaavaan sekä 1600-luvun holvikellareihin. Vuonna 1770 valmistuneen keittiösiiven ja 10 vuotta myöhemmin valmistuneen lakeijasiiven lisäksi edustavaa asuinpiiriä täydentää ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisätiloiltaan erityisen hyvin säilynyt käymälä. Käymälän vanhimmat piirteet ovat 1700-luvulta. Muut suojellut rakennukset ovat vanha-aitta, vilja-aitta, piha-aitta, puutarhakellari, puutarhavaja, pesutupa, sauna, renkitupa, kärryvaja, Jaakopin lato, riihi, konehalli, kuivurirakennus ja navetta.

Jo 1500-luvulla muodostunut asuinpiiri on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa tähän päivään. Puutarhan, pihapiirin ja maisemapuiston sommittelu, rakenteet ja vanha kasvisto yhdessä tiestön kanssa ilmentävät alueen pitkää historiaa ja muodostavat arvokkaan rakennetun viherympäristön kokonaisuuden.

Saaren kartano on osa Mynälahden suurta kartanokeskittymää. Muita merkittäviä kartanoita lähialueella ovat mm. Louhisaaren ja Lehtisten kartanot.

Aiempina omistajina aatelissukuja ja valtion tutkimuskeskus

Saaren kartano on yksi harvoista säilyneistä kuninkaankartanoista ja sen ainutlaatuisuutta lisää monivaiheinen omistus sekä valtion laitosten toiminta kartanossa. Saaren kartano siirtyi Joakim Flemingin omistukseen 1520-luvulla. Everstinvirkatalona kartano toimi 1600–1700-luvuilla ja yhtenä tilan haltijana oli mm. Augustin Ehrensvärd, joka myös eli viimeiset vuotensa Saaren kartanossa. Aminoffien suku oli kartanon vuokralaisena vuodesta 1799 lähtien lähes 1940-luvun alkuun saakka. Moni tuntee Saaren kartanon myös Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasemana, joka toimi kartanossa vuosina 1959–2005.

Säilyttävä korjaus ja aktiivinen toiminta tukevat suojelua

Saaren kartanon rakennuskanta on kokenut monia muutoksia vuosisatojen aikana. Koneen Säätiön aikana useimmat rakennukset on kunnostettu kokonaan tai osittain. Korjaukset on tehty säilyttävän korjaamisen periaatteiden mukaan ja niissä on huomioitu arkeologinen kulttuuriperintö ja muinaismuistolain edellyttämät toimenpiteet. Korjaukset on tehty Museoviraston ohjauksessa ja laajojen korjaustöiden yhteydessä kaikista rakennuksista löydetyt kerrostumat sekä kaikki työvaiheet on dokumentoitu huolellisesti kartanon arkistoon.

Kartano toimii nykyään taiteilija- ja tutkijaresidenssinä. Päärakennukseen on kunnostettu toimisto- ja majoitustiloja. Sivurakennukset ja renkitupa ovat majoituskäytössä. Muut rakennukset palvelevat residenssin toimintoja mm. harjoitus-, esitys- ja näyttelytiloina. Nykyinen toiminta on sovitettu arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja Saaren kartanon alue tarjoaa hienot puitteet nykyiselle toiminnalle. 

Lisätietoja:

Mia Puotunen, erityisasiantuntija
0295 022 912, mia.puotunen@ely-keskus.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus