Saaren kartano lähiympäristöineen suojellaan rakennusperintölailla, Mynämäki
Saaren kartanon rakennuskanta ja sitä ympäröivä puistoalue suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Suojelu kohdistuu rakennusten ulkoasun ja joidenkin rakennusten sisätilojen lisäksi rakennettuun viherympäristöön. Suojelupäätös ei vielä ole lainvoimainen.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt 7.3.2024 päätöksen, jossa Mynämäellä sijaitseva Saaren kartanon rakennuskanta ja sitä ympäröivä puistoalue suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla (rakennusperintölaki, 498/2010). Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta keväällä 2022. Kartano on ollut Koneen Säätiön omistuksessa vuodesta 2007.
Saaren kartano on ainutlaatuinen kokonaisuus
Pitkään jatkuneen asutuksen myötä Saaren kartanon alueella on rakennuksia eri ajoilta ja jäljellä on myös rakenteita keskiajalta lähtien. Vuonna 1779 valmistuneen ja Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröderin suunnitteleman mansardikattoisen päärakennuksen klassistinen ulkoasu on hyvin säilynyt. Rakennuksen arvot perustuvat keskeissalipohjakaavaan sekä 1600-luvun holvikellareihin. Vuonna 1770 valmistuneen keittiösiiven ja 10 vuotta myöhemmin valmistuneen lakeijasiiven lisäksi edustavaa asuinpiiriä täydentää ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisätiloiltaan erityisen hyvin säilynyt käymälä. Käymälän vanhimmat piirteet ovat 1700-luvulta. Muut suojellut rakennukset ovat vanha-aitta, vilja-aitta, piha-aitta, puutarhakellari, puutarhavaja, pesutupa, sauna, renkitupa, kärryvaja, Jaakopin lato, riihi, konehalli, kuivurirakennus ja navetta.
Jo 1500-luvulla muodostunut asuinpiiri on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa tähän päivään. Puutarhan, pihapiirin ja maisemapuiston sommittelu, rakenteet ja vanha kasvisto yhdessä tiestön kanssa ilmentävät alueen pitkää historiaa ja muodostavat arvokkaan rakennetun viherympäristön kokonaisuuden.
Saaren kartano on osa Mynälahden suurta kartanokeskittymää. Muita merkittäviä kartanoita lähialueella ovat mm. Louhisaaren ja Lehtisten kartanot.
Aiempina omistajina aatelissukuja ja valtion tutkimuskeskus
Saaren kartano on yksi harvoista säilyneistä kuninkaankartanoista ja sen ainutlaatuisuutta lisää monivaiheinen omistus sekä valtion laitosten toiminta kartanossa. Saaren kartano siirtyi Joakim Flemingin omistukseen 1520-luvulla. Everstinvirkatalona kartano toimi 1600–1700-luvuilla ja yhtenä tilan haltijana oli mm. Augustin Ehrensvärd, joka myös eli viimeiset vuotensa Saaren kartanossa. Aminoffien suku oli kartanon vuokralaisena vuodesta 1799 lähtien lähes 1940-luvun alkuun saakka. Moni tuntee Saaren kartanon myös Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasemana, joka toimi kartanossa vuosina 1959–2005.
Säilyttävä korjaus ja aktiivinen toiminta tukevat suojelua
Saaren kartanon rakennuskanta on kokenut monia muutoksia vuosisatojen aikana. Koneen Säätiön aikana useimmat rakennukset on kunnostettu kokonaan tai osittain. Korjaukset on tehty säilyttävän korjaamisen periaatteiden mukaan ja niissä on huomioitu arkeologinen kulttuuriperintö ja muinaismuistolain edellyttämät toimenpiteet. Korjaukset on tehty Museoviraston ohjauksessa ja laajojen korjaustöiden yhteydessä kaikista rakennuksista löydetyt kerrostumat sekä kaikki työvaiheet on dokumentoitu huolellisesti kartanon arkistoon.
Kartano toimii nykyään taiteilija- ja tutkijaresidenssinä. Päärakennukseen on kunnostettu toimisto- ja majoitustiloja. Sivurakennukset ja renkitupa ovat majoituskäytössä. Muut rakennukset palvelevat residenssin toimintoja mm. harjoitus-, esitys- ja näyttelytiloina. Nykyinen toiminta on sovitettu arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja Saaren kartanon alue tarjoaa hienot puitteet nykyiselle toiminnalle.
Lisätietoja:
Mia Puotunen, erityisasiantuntija
0295 022 912, mia.puotunen@ely-keskus.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Avainsanat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus toteuttaa uusia kyläteitä vuonna 202526.6.2025 10:35:04 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on valinnut viisi uutta kylätiekohdetta toteutettavaksi vuonna 2025. Kohteet sijaitsevat Raumalla, Loimaalla, Somerolla, Salossa ja Maskussa. Valinnat perustuivat vuonna 2023 tehtyyn selvitykseen, jossa kartoitettiin potentiaalisia kylätiekohteita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Valtatie 2:n Porin kohdan jatkosuunnittelu etenee nelikaistaisen vaihtoehdon pohjalta26.6.2025 08:20:58 EEST | Tiedote
Valtatie 2:n Porin keskustan kohdan parantamisen vaihtoehtoja on tarkasteltu YVA-menettelyssä, jonka aktiivivaihe päättyi yhteysviranomaiselta saatuun perusteltuun päätelmään keväällä 2025. Hankkeesta vastaava Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue on valinnut jatkosuunnitteluun YVA-menettelyn vaihtoehdon VE 1, jossa valtatie muutetaan nelikaistaiseksi Tiilimäen ja Korven eritasoliittymien välillä. Suppeampi, kaksikaistainen vaihtoehto VE 0+ ei päässyt jatkoon.
I Egentliga Finland fortsätter långtidsarbetslösheten att öka oroväckande snabbt25.6.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
I slutet av maj fanns det 25 600 arbetslösa arbetssökande i Varsinais-Suomens kommunala sysselsättningstjänster, vilket är 4 000 fler än för ett år sedan. Arbetslöshetsgraden är högst i Åboområdet (11,3 %), och arbetslöshetens ökning har varit snabbare i landskapet än genomsnittet i landet. Antalet långtidsarbetslösa har ökat med 38 % jämfört med förra året, vilket är en exceptionellt snabb takt.
Varsinais-Suomen pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu huolestuttavan vauhdikkaana25.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen kuntien työllisyyspalveluissa oli toukokuun lopussa 25 600 työtöntä työnhakijaa, mikä on 4 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste on korkein Turun seudulla (11,3 %), ja työttömyyden kasvu on ollut maakunnassa nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut 38 % viime vuodesta, mikä on poikkeuksellisen nopeaa tahtia.
Tienvarsilla esiintyvien vieraslajien torjuntaa edistetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa24.6.2025 12:55:02 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on toteuttanut useita pilottiprojekteja ja kokeiluja tienvarsilla esiintyvien vieraslajien torjumiseksi alueellaan. Toimiin on sisältynyt muun muassa kurtturuusun ja komealupiinin torjuntaa erilaisin menetelmin. Vaikka rahoitusta torjuntatoimien laajamittaiseen toteuttamiseen ei vielä ole, kokeilut ovat tuottaneet arvokasta tietoa ja uusia käytäntöjä vieraslajien hallintaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme