SDP:n Suhonen penää hallitukselta toimia suomalaisen työn halpuuttamisesta tapaus ”Metsähallituksessa”

– On käynyt ilmi, että Metsähallitus on halpuuttanut suomalaisten metsurien työtä – jopa alle neljän euron tuntipalkkoihin. Asia on selvinnyt Itä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuksissa, josta Helsingin Sanomat uutisoi viime sunnuntaina, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Suhonen.

– Tässä käy huonosti Suomelle, kun alihankintaketjuihin hukutetaan työn todelliset tekijät ja heitä sitten käytetään riistopalkoilla. Samaan aikaan Metsähallitus on passittanut suomalaiset metsurit kortistoon. Tämäkö on fiksua ja kestävää Suomen kansallisomaisuuden käyttöä, kysyy Savo-karjalan edustaja Suhonen.

– Räikeää alipalkkausta, valeyrittäjyyttä, maksamattomia lisiä, liian alhaisia palkkaluokkia, työoikeuden puutetta, hurjia työaikoja, olematonta työterveyttä ja työturvallisuuden rikkeitä on lista tarkastajan raportista. Lopputuloksena pahoinvointia ja työttömyyttä sekä rehellisen kilpailun, yrittäjän ja työntekijän kyykyttämistä. Tässä on nyt iso sotku siivottavaksi. Siksi kirjallinen kysymys hallituksen vastattavaksi, perustelee Suhonen.

Kirjallinen kysymys

Metsähallituksen harjoittamasta metsurin työn halpuuttamisesta ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö epäilystä

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin Sanomien toimittajan Petja Pellin uutinen ”Riisto levisi suomalaismetsiin” julkaistiin sunnuntaiaamuna 10.3.2024 kello 2.00.

Ansiokkaassa artikkelissa Pelli toi ilmi havainnon Itä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) tarkastuskertomuksesta, että taimien istutusta tehdään Suomessa yhä useammin ulkomaisin voimin, ja toimintaan liit­tyy myös hyväksikäyttöä.

”Esiin tuli monenlaista väärinkäytöstä: räikeää alipalkkausta, valeyrittäjyyttä, maksamattomia lisiä, liian alhaisia palkkaluokkia, työoikeuden puutetta, hurjia työaikoja, olematonta työterveyttä ja työturvallisuuden rikkeitä.” Tämä kaikki selvisi, kun HS:n Pelli luki työsuojeluviranomaisten tuoreita raportteja metsäalalta.

Helsingin Sanomien uutinen asettaa outoon ja vielä synkempään valoon Metsähallituksen, kun tietoon yhdistää sen 500 metsurin määrän vähentämisen viidessä vuodessa viime vuoden 108 työsuhteiseen metsuriin.

Suomen valtiolla eli Metsähallituksella on talouskäytössä olevaa monikäyttömetsää 4,9 miljoonaa hehtaaria. Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka vuosittaiset tavoitteet hyväksytään eduskunnassa osana valtion budjettia. Metsähallituksen tulosohjauksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Julkisia hallintotehtäviä ohjaa myös ympäristöministeriö oman hallinnonalansa asioissa.

Metsissä toimii Metsähallituksen sataprosenttisesti omistama Metsätalous Oy, joka synnytettiin poliittisella päätöksellä Juha Sipilän hallituksen aikana.  Samaan aikaan Luontopalvelut erotettiin omaksi yksikökseen.  Ennen Sipilän hallituksen päätöstä Metsähallituksella oli työllistämisvelvoite kirjattuna lakiin. Muutoksessa velvoite poistui.

Nyt valtion metsätyöt Metsätalous Oy teettää ulkopuolisilla metsäpalveluyrityksillä.  Metsäpalveluyritykset kilpailutetaan ja työn hinta on määräävä tekijä. Ulkomaiset yritykset ovat suurelta osin toimijoina ja kotimaisia yrityksiä on vuosi vuodelta vähemmän. Suomalaisia henkilöyrittäjiä Metsähallitus on myös käyttänyt ja käyttää edelleen.

Erityisesti ulkomaisten yritysten toiminnoista on AVI:n tarkastuksissa löydetty paljon laiminlyöntejä työntekijöiden oikeuksien toteutumisessa. Työn ulkoistusta laiminlyönteineen on esiintynyt jo pitkään, yli 20 vuoden ajalla. Lähetetyn työvoiman osalta saattaa esiintyä paljonkin yrittäjyydeksi naamioituja työsuhteita, mutta koska tarkastustoiminta on vähäistä, asiaa ei voida todentaa.

Ulkomaisten metsäpalveluyritysten toimintaa on pyritty selvittämään AVI:n tarkastuksin, mutta viranomaisen on erittäin hankalaa löytää metsistä näitä yrityksiä ja AVI:n resurssit ovat olemattomat. Osa tarkastajista ei juurikaan ymmärrä metsäalan työstä ja työolosuhteista.

Metsähallitus on metsäalan toimijoista ollut edelläkävijä metsänhoitotyön ulkoistamisessa ja erityisesti ulkomaisen lähetetyn työvoiman käytössä.  Väärinkäytösten esille nousemisen myötä, Metsähallitus on pyrkinyt rakentamaan kuvaa vastuullisesta kilpailuttajasta. AVI:n tarkastusten tulokset kertovat kuitenkin, että rikkeitä tapahtuu edelleen.

Lain mukaan Suomessa työskentelevälle ulkomaalaiselle pitää maksaa toimialan suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos näin ei tehdä, vääristetään kilpailua ja epärehellisille yrityksille syntyy kilpailuetua. Kärsijöinä ovat rehelliset yrittäjät, suomalaiset työntekijät ja Suomen veronmaksajat.

Kuten HS:n jutussa kiteytettiin, ulkomaisen työvoiman riisto yleistyi ensin rakennus-, kuljetus- ja ravintola-alalla sekä teollisuudessa. Sen haastattelemien viranomaisten mukaan se on levinnyt nyt myös metsätyömaille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko maa- ja metsätalousministeriö ulosliputtanut suomalaisen työn suomalaismetsistä, kun se palkkaa metsureiden sijaan ”yrittäjiä” ja ulkomaalaisia toimijoita,

onko eduskunnan tuottovaatimus Metsähallitukselle liian kova, kun se kikkailemalla polkee työntekijöiden laillisia työn teon oikeuksia ja harjoittaa näin verovälttelyä,

onko perustuslain mukaista halpuuttaa suomalaisen metsurin työtä, piilottaen alihankintaketjuihin verot ja työn sosiaali- ja työttömyysvakuutusmaksut ja samalla passittamalla suomalaiset metsurin työttömyyteen ja

mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Metsähallituksen mailla tapahtuvaan hyväksikäyttöön ja riistoon puututaan?

 

Helsingissä 15.3.2024

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Timo Suhonen /sd