Kristitty- ja muslimitaustaiset nuoret näkevät toistensa ryhmän myönteisessä valossa
23.3.2024 08:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Suomalainen yhteiskunta on luterilaisen kristillisyyden läpäisemä, ja asennetutkimusten mukaan ei-muslimien käsitykset muslimeista ovat poikkeuksellisen kielteisiä verrattuna Euroopan muihin maihin. Kanerva Lattu tutkii suomalaisten muslimi- ja kristittytaustaisten nuorten käsityksiä toisistaan ryhmänä. Vaikka he näkevät toisensa myönteisesti, he silti odottavat kielteisiä arvioita omasta ryhmästään toisen ryhmän jäseniltä.

Islam mielletään aiemman tutkimuksen mukaan epäsuomalaiseksi uskonnoksi, kun taas kristinusko on helpommin yhdistettävissä suomalaisuuteen.
– Uskonto kietoutuu näin mielenkiintoisella tavalla kansallisuuteen ja enemmistö-vähemmistö-asetelmaan. Siksi kyse ei ole vain uskontojen välisistä käsityksistä, Lattu toteaa.
Muslimitaustaiset nuoret arvioivat tulevansa nähdyksi kielteisesti
Latun tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat stereotypia ja metastereotypia. Stereotypia on yleistävä arvio jostakin ryhmästä ja metastereotypia on käsitys siitä, mitä muut ajattelevat omasta ryhmästä. Suomessa muslimit ovat todennäköisesti tietoisia heihin kohdistuvista asenteista. Enemmistö saattaa olla tietoinen siitä, miten se kohtelee vähemmistöä.
Stereotypioiden ja metastereotypioiden tutkiminen on tärkeää yhdenvertaisuuden vuoksi.
– Suomessa - ainakin juhlapuheissa - yhdenvertaisuus on tärkeä arvo, mutta voidaan kysyä, toteutuuko yhdenvertaisuus oikeasti esimerkiksi työelämässä tai koulussa, jos ihmisillä on kielteisiä käsityksiä toisen edustamasta ryhmästä, Lattu pohtii.
Lattu osoittaa muun muassa, että muslimitaustaiset nuoret arvioivat tulevansa nähdyksi kristittyjen silmin todella kielteisessä valossa.
Myös kristittytaustaiset nuoret odottavat lähinnä kielteisiä mielipiteitä muslimeilta kristityistä. Toisaalta kumpaankin ryhmään kuuluvat nuoret arvioivat toistensa ryhmää pääosin positiivisilla ilmaisuilla. Ne kristittytaustaiset nuoret, joilla on eri tavoin uskovia kavereita, suhtautuvat muslimeihin muita myönteisemmin.
Mitä muut minusta ajattelevat?
Latun tutkimuksen mukaan nuoret liittävät kristittyihin ja muslimeihin sellaisia ominaisuuksia, jotka liittyvät statuseroihin ryhmien välillä.
– Näitä piirteitä ovat esimerkiksi suomalainen, maahanmuuttaja, etuoikeutettu, syrjitty.
Nuorten ilmaisemat käsitykset paljastavat, että nuoret ovat havainneet enemmistö-vähemmistö-asetelman. Kristittytaustaiset esimerkiksi ajattelevat, että muslimien mielestä kristityt ovat suvaitsemattomia ja haluttomia ottamaan toisia huomioon. He tulevat samalla paljastaneeksi, että heidän mielestään muslimit saattavat kokea, ettei kristittyjen kanssa ole helppo tulla toimeen. Kristityt olisivat vastausten mukaan muslimien mielestä lisäksi väärällä tavalla ajattelevia, esimerkiksi vääräuskoisia.
– Yleensä ihmisille ei ole ollenkaan miellyttävä kokemus, jos kokee tulleensa nähdyksi stereotypian kautta.
Muslimitaustaiset nuoret itsekin sijoittavat itsensä altavastaajan asemaan, kun heidän mielestään positiivisesti kuvailtu enemmistö arvioi, että muslimit ovat radikalisoituneita terroristeja ja piittaamattomia muista.
Tutkimusta voidaan soveltaa myös koulutuksessa
– Tutkimukseni antaa aihetta pohtia PISA-tulosten eroja enemmistön ja vähemmistön välillä. Jos muslimitaustaiset nuoret odottavat kielteisiä arvioita enemmistöltä, se voi aiheuttaa stressiä ja siten vähentää mahdollisuutta käyttää kaikkea sitä kapasiteettia, jota kouluoppiminen vaatii. Enemmistön kohdalla tilanne ei ole sama, koska heidän asemansa koulutusjärjestelmässä on vahvempi.
Kanerva Latun väitöstutkimus voidaan yhdistää nykypoliitikkojen ympärillä pyörineeseen rasismikeskusteluun. Keskustelussa ei erikseen korostettu juuri muslimeja, mutta se paljasti oletettuja statuseroja eri ryhmien välillä.
– Tutkimukseni antaa siis aihetta pohtia, miten yhteiskunnan eri osa-alueilla puhutaan eri ryhmistä ja miten nämä käsitykset vaikuttavat nuorten käsityksiin. Se, että edes päädytään sellaiseen tilanteeseen, jossa tarvitaan viime syksyn kaltaisia rasismitiedonantoja, ei ole omiaan vahvistamaan nuorten kykyä nähdä toinen ryhmä positiivisessa valossa.
Teologian maisteri Kanerva Lattu väittelee 22.3.2024 kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta Intergroup stereotypes and meta-stereotypes held by Finnish Muslim- and Christian-background youth. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksessa Tekla Hultin -salissa (f3003), Fabianinkatu 33.
Väittelijän yhteystiedot
Kanerva Lattu, 044 205 4773, kanerva.lattu@helsinki.fi
Yhteydenotot mieluiten sähköpostitse
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Psykedeelien vaikutukset ovat kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön8.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tietoisia eri klassisten psykedeelien vaikutuksista ja niiden merkityksistä, ja he pyrkivät vaikuttamaan näihin tekijöihin omilla toimillaan.
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme