Väitös: Juurtunut ikäsyrjintä hankaloittaa työttömien pääsyä takaisin työelämään
Aika ajoin pinnalle nousee uutinen ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla. Väitöskirjatutkija Katri Keskiselle aihe on hyvinkin tuttu, sillä hän on tutkinut yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneiden työnhakua ja työurapäätöksiä laadullisen seurannan keinoin. Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston Kohti Kaksitahti-Suomea -hankkeeseen, jossa seurattiin yt-neuvotteluiden yhteydessä työttömäksi jääneiden postilaisten elämää vuosina 2015–2018.
– Urapolkuja ja -historioita on ollut monenmoisia. Missä suurin osa eläkeiän saavuttaneista käytti mahdollisuutta pehmittääkseen laskua eläkepäiviin, eläkeiän alle jääneillä valinta oli monimutkaisempi. Osa työllistyi heti, osa löysi uuden kutsumuksen toiselta alalta ja osa kohtasi hankaluuksia työnhaussa, Keskinen toteaa.
Keskisen mukaan tutkimuksessa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja koulutuksen tai sukupuolen perusteella. Ikä kuitenkin nousi esiin ongelmallisena tekijänä, sillä moni työnhakija koki sen esteekseen.
Ikäsyrjintä saa juurensa ageismista, käsitteestä, joka sisältää ikään liitetyt ennakkoluulot, stereotypiat, sekä ikäsyrjinnän. Näistä vain ikäsyrjintää voidaan kontrolloida lain voimin. Vaikka Suomessa ja Euroopassa ikäsyrjintä on kielletty laissa jo yli 20 vuotta sitten, kukoistaa ikäsyrjintä yhä arkisissa työelämän käytännöissä.
– Jos ikäsyrjintä olisi yksin ongelmana työelämässä, olisi sitä helppo lähteä purkamaan. Mutta kun sitä tukevat myös sisäistämämme ennakkoluulot ja stereotypiat, tarvitaan suuria muutoksia siihen, miten yhteiskuntana käsittelemme elämänkulkua ja ikääntymistä, Keskinen pohtii.
Väitöstutkimuksen mukaan työnhakijat kokivat suoraa ja epäsuoraa ikäsyrjintää, sekä työnantajilta että TE-palveluiden työntekijöiltä. Usein ensikosketus ikäsyrjintään tuli TE-palveluista, kun työnhakijalle kerrottiin hänen olevan liian vanha koulutettavaksi tai arvioitiin työllistymisen olevan liki mahdotonta ikään nojaten.
– Joissain tapauksissa sitä sovittua yhteydenottoa TE-palveluista odotettiin koko päivä, ja kävikin ilmi, ettei sitä ollut edes tulossa koska hakija oli tarpeeksi vanha poistuakseen työelämästä eläkeputken kautta, Keskinen kertoo.
– Samanaikaisesti työnantajat välittivät samaa viestiä, joko suoraan sanomalla tai epäsuorasti viitaten, yli 50-vuotias alkaa olemaan jo liian vanha työllistettäväksi.
Keskinen toivookin, että päättäjät alkaisivat pikkuhiljaa huomioida ikäsyrjintää ja sen vaikutuksia Suomessa, sillä ulkomailla sitä on jo tutkittu paljon. Väitöskirjassaan Keskinen nostaa esiin ehdotuksia, miten ageismia ja ikäsyrjintää työmarkkinoilla tulisi lähteä purkamaan, ja miten työttömien työurien jatkoa voidaan paremmin tukea osana työurien pidentämistavoitteita.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. maaliskuuta
Master of Science Katri Keskisen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Sidesteps? Career choices, normativity and individual agency in late life unemployment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22.03.2024 klo 12 alkaen Pinni A-rakennuksen Paavo Koli -salissa (osoite: Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Monika Allgurin Jönköpingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Pirjo Nikander Tampereen yliopiston tutkijakoulusta.
Yhteyshenkilöt
Katri Keskinen
katri.keskinen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Äidin päihteiden käyttö muovaa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetta ja lapsen kehitystä29.9.2025 14:38:12 EEST | Tiedote
Äidin päihteiden käyttö on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa äitien, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Noora Hyysalo tarkasteli, miten äidin päihteiden käyttö muovaa lapsen kiintymyssuhteen kehitystä, äidin hoivakäyttäytymistä ja lapsen kykyä sopeutua haastaviin olosuhteisiin. Tulokset korostavat varhaista vanhemmuuden tukemista ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa haavoittuvassa asemassa olevien äitien ja lasten auttamisessa.
Väitös: Sote-integraatio onnistuu yhteistyötä johtamalla – ei uusilla rakenteilla29.9.2025 13:46:14 EEST | Tiedote
Suomessa puhutaan järjestelmistä ja organisaatiouudistuksista, mutta sote-integraatio kaatuu harvoin rakenteisiin. Useammin on kyse siitä, että toimijoita ohjaavat eri säännöt ja tavoitteet. Väitöstutkimuksessaan TtM Marco Roth osoittaa, että integraatio onnistuu, kun erilaiset ajattelu- ja toimintatavat tehdään näkyviksi ja sovitaan niiden pohjalta yhteiset tavoitteet, vastuut ja mittarit.
TUP-kirjauutuus: Jännittynyt turvallisuusympäristö heijastui vuoden 2024 presidentinvaaleihin25.9.2025 08:53:20 EEST | Tiedote
Presidentinvaalit 2024 -teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon.
Väitös: Pelaamisen motiivit yhdessä psykologisten perustarpeiden turhautumisen kanssa altistavat rahapeliongelmille22.9.2025 12:23:43 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden maisteri Heli Hagfors tutki väitöskirjassaan rahapelaamisen motiiveja ja sitä, miten psykologisten perustarpeiden täyttymättä jääminen liittyy rahapeliongelmiin suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen mukaan erityisesti rahan voittamisen tavoittelu sekä pyrkimys paeta ikäviä tunteita ja ajatuksia ennustivat rahapeliongelmia. Yhteys oli erityisen vahva silloin, kun pelaamiseen taustalla oli kokemus siitä, että psykologiset perustarpeet – tarve kokea omaehtoisuutta, kykenevyyttä ja yhteisöllisyyttä – eivät toteudu elämässä.
Väitös: Ilmastonmuutos lamaannuttaa poliittisen hallinnan keinot ja tulevaisuuden22.9.2025 09:11:03 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan VTM Tapio Reinekoski tutki, miten suomalaiset kaupungit hallitsevat ilmastokriisin tulevaisuutta. Ilmastonmuutos pakottaa poliittiset organisaatiot perusteelliseen muutokseen, jossa niiden tarkoitus, tehtävät ja relevanssi joutuvat koetukselle. Silti murrokseen varaudutaan pikemmin suojaamalla nykyisiä hallinnollisia prosesseja kuin uudistamalla niitä. Tutkimus kuvaa, miten pelkkä tieto tulevista ilmastokriiseistä ja niiden edellyttämistä toimista ei onnistu muuttamaan totuttuja politiikan teon malleja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme