Väitös: Juurtunut ikäsyrjintä hankaloittaa työttömien pääsyä takaisin työelämään
Aika ajoin pinnalle nousee uutinen ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla. Väitöskirjatutkija Katri Keskiselle aihe on hyvinkin tuttu, sillä hän on tutkinut yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneiden työnhakua ja työurapäätöksiä laadullisen seurannan keinoin. Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston Kohti Kaksitahti-Suomea -hankkeeseen, jossa seurattiin yt-neuvotteluiden yhteydessä työttömäksi jääneiden postilaisten elämää vuosina 2015–2018.
– Urapolkuja ja -historioita on ollut monenmoisia. Missä suurin osa eläkeiän saavuttaneista käytti mahdollisuutta pehmittääkseen laskua eläkepäiviin, eläkeiän alle jääneillä valinta oli monimutkaisempi. Osa työllistyi heti, osa löysi uuden kutsumuksen toiselta alalta ja osa kohtasi hankaluuksia työnhaussa, Keskinen toteaa.
Keskisen mukaan tutkimuksessa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja koulutuksen tai sukupuolen perusteella. Ikä kuitenkin nousi esiin ongelmallisena tekijänä, sillä moni työnhakija koki sen esteekseen.
Ikäsyrjintä saa juurensa ageismista, käsitteestä, joka sisältää ikään liitetyt ennakkoluulot, stereotypiat, sekä ikäsyrjinnän. Näistä vain ikäsyrjintää voidaan kontrolloida lain voimin. Vaikka Suomessa ja Euroopassa ikäsyrjintä on kielletty laissa jo yli 20 vuotta sitten, kukoistaa ikäsyrjintä yhä arkisissa työelämän käytännöissä.
– Jos ikäsyrjintä olisi yksin ongelmana työelämässä, olisi sitä helppo lähteä purkamaan. Mutta kun sitä tukevat myös sisäistämämme ennakkoluulot ja stereotypiat, tarvitaan suuria muutoksia siihen, miten yhteiskuntana käsittelemme elämänkulkua ja ikääntymistä, Keskinen pohtii.
Väitöstutkimuksen mukaan työnhakijat kokivat suoraa ja epäsuoraa ikäsyrjintää, sekä työnantajilta että TE-palveluiden työntekijöiltä. Usein ensikosketus ikäsyrjintään tuli TE-palveluista, kun työnhakijalle kerrottiin hänen olevan liian vanha koulutettavaksi tai arvioitiin työllistymisen olevan liki mahdotonta ikään nojaten.
– Joissain tapauksissa sitä sovittua yhteydenottoa TE-palveluista odotettiin koko päivä, ja kävikin ilmi, ettei sitä ollut edes tulossa koska hakija oli tarpeeksi vanha poistuakseen työelämästä eläkeputken kautta, Keskinen kertoo.
– Samanaikaisesti työnantajat välittivät samaa viestiä, joko suoraan sanomalla tai epäsuorasti viitaten, yli 50-vuotias alkaa olemaan jo liian vanha työllistettäväksi.
Keskinen toivookin, että päättäjät alkaisivat pikkuhiljaa huomioida ikäsyrjintää ja sen vaikutuksia Suomessa, sillä ulkomailla sitä on jo tutkittu paljon. Väitöskirjassaan Keskinen nostaa esiin ehdotuksia, miten ageismia ja ikäsyrjintää työmarkkinoilla tulisi lähteä purkamaan, ja miten työttömien työurien jatkoa voidaan paremmin tukea osana työurien pidentämistavoitteita.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. maaliskuuta
Master of Science Katri Keskisen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Sidesteps? Career choices, normativity and individual agency in late life unemployment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22.03.2024 klo 12 alkaen Pinni A-rakennuksen Paavo Koli -salissa (osoite: Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Monika Allgurin Jönköpingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Pirjo Nikander Tampereen yliopiston tutkijakoulusta.
Yhteyshenkilöt
Katri Keskinen
katri.keskinen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme