Väitös: Juurtunut ikäsyrjintä hankaloittaa työttömien pääsyä takaisin työelämään

Jaa
Katri Keskinen
Katri Keskinen

Aika ajoin pinnalle nousee uutinen ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla. Väitöskirjatutkija Katri Keskiselle aihe on hyvinkin tuttu, sillä hän on tutkinut yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneiden työnhakua ja työurapäätöksiä laadullisen seurannan keinoin. Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston Kohti Kaksitahti-Suomea -hankkeeseen, jossa seurattiin yt-neuvotteluiden yhteydessä työttömäksi jääneiden postilaisten elämää vuosina 2015–2018.

– Urapolkuja ja -historioita on ollut monenmoisia. Missä suurin osa eläkeiän saavuttaneista käytti mahdollisuutta pehmittääkseen laskua eläkepäiviin, eläkeiän alle jääneillä valinta oli monimutkaisempi. Osa työllistyi heti, osa löysi uuden kutsumuksen toiselta alalta ja osa kohtasi hankaluuksia työnhaussa, Keskinen toteaa.

Keskisen mukaan tutkimuksessa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja koulutuksen tai sukupuolen perusteella. Ikä kuitenkin nousi esiin ongelmallisena tekijänä, sillä moni työnhakija koki sen esteekseen.

Ikäsyrjintä saa juurensa ageismista, käsitteestä, joka sisältää ikään liitetyt ennakkoluulot, stereotypiat, sekä ikäsyrjinnän. Näistä vain ikäsyrjintää voidaan kontrolloida lain voimin. Vaikka Suomessa ja Euroopassa ikäsyrjintä on kielletty laissa jo yli 20 vuotta sitten, kukoistaa ikäsyrjintä yhä arkisissa työelämän käytännöissä.

– Jos ikäsyrjintä olisi yksin ongelmana työelämässä, olisi sitä helppo lähteä purkamaan. Mutta kun sitä tukevat myös sisäistämämme ennakkoluulot ja stereotypiat, tarvitaan suuria muutoksia siihen, miten yhteiskuntana käsittelemme elämänkulkua ja ikääntymistä, Keskinen pohtii.

Väitöstutkimuksen  mukaan työnhakijat kokivat suoraa ja epäsuoraa ikäsyrjintää, sekä työnantajilta että TE-palveluiden työntekijöiltä. Usein ensikosketus ikäsyrjintään tuli TE-palveluista, kun työnhakijalle kerrottiin hänen olevan liian vanha koulutettavaksi tai arvioitiin työllistymisen olevan liki mahdotonta ikään nojaten.

– Joissain tapauksissa sitä sovittua yhteydenottoa TE-palveluista odotettiin koko päivä, ja kävikin ilmi, ettei sitä ollut edes tulossa koska hakija oli tarpeeksi vanha poistuakseen työelämästä eläkeputken kautta, Keskinen kertoo.

– Samanaikaisesti työnantajat välittivät samaa viestiä, joko suoraan sanomalla tai epäsuorasti viitaten, yli 50-vuotias alkaa olemaan jo liian vanha työllistettäväksi.

Keskinen toivookin, että päättäjät alkaisivat pikkuhiljaa huomioida ikäsyrjintää ja sen vaikutuksia Suomessa, sillä ulkomailla sitä on jo tutkittu paljon. Väitöskirjassaan Keskinen nostaa esiin ehdotuksia, miten ageismia ja ikäsyrjintää työmarkkinoilla tulisi lähteä purkamaan, ja miten työttömien työurien jatkoa voidaan paremmin tukea osana työurien pidentämistavoitteita.

Väitöstilaisuus perjantaina 22. maaliskuuta

Master of Science Katri Keskisen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Sidesteps? Career choices, normativity and individual agency in late life unemployment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22.03.2024 klo 12 alkaen Pinni A-rakennuksen Paavo Koli -salissa (osoite: Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Monika Allgurin Jönköpingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Pirjo Nikander Tampereen yliopiston tutkijakoulusta.

Yhteyshenkilöt

Katri Keskinen
katri.keskinen@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä16.6.2025 13:29:00 EEST | Tiedote

Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.

Väitös: Vastuullinen arviointi ei johda täydellisyyteen, mutta tekee tutkimuksen arvioinnista oikeudenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää16.6.2025 10:55:27 EEST | Tiedote

Tutkimus ja tutkijat ovat jatkuvan arvioinnin kohteena. Vaikka tutkimuksen arvioinnin haasteet ovat olleet jo pidempään tiedossa, alkoi keskustelu vastuullisemmasta arvioinnista herättää laajempaa mielenkiintoa tiedeyhteisössä vasta 2010-luvun alussa. Väitöstutkimuksessaan YTM Laura Himanen tutki, mitä vastuullisuus tutkimuksen arvioinnissa tarkoittaa, miksi sitä tarvitaan ja miten sitä toteutetaan käytännössä.

Väitös: Uusi luotettava arviointiväline mahdollistaa omaisten psykososiaalisen tuen palliatiivisen osastohoidon aikana16.6.2025 10:27:30 EEST | Tiedote

Omaisten tukeminen potilaan palliatiivisen hoidon aikana on haastavaa, sillä he kokevat sekä potilaan vointiin ja hoitoon että omaan selviytymiseensä liittyvää kuormitusta. Anu Soikkeli-Jalonen kehitti väitöskirjatutkimuksessaan arviointivälineen, joka auttaa tunnistamaan ja toteuttamaan omaisten tarpeita vastaavaa psykososiaalista tukea potilaan palliatiivisen osastohoidon aikana sairaalassa. Tämä lisää omaisten tukemisen mahdollisuuksia palliatiivisessa hoitoympäristössä.

Oxfordin huippuasiantuntija perehdyttää pakko-oireisen häiriön hoitoon Tampereella12.6.2025 15:04:47 EEST | Tiedote

Professori Paul Salkovskis Oxfordista, Iso-Britanniasta vierailee Tampereella luennoimassa 12.–13.6. Salkovskis on kansainvälisesti tunnustettu kliininen psykologi pakko-oireisen häiriön eli OCD:n (obsessive-compulsory disorder) tutkimuksen kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvan hoidon alueella. Tampereen yliopiston kaksipäiväisessä seminaarissa tulevat psykoterapeutit saavat työkaluja toteuttaa OCD:n hoitoa tehokkaasti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye