Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin

Suomessa otetaan isoja askelia kohti digitaalisen asioinnin ensisijaisuutta, tiedolla johtamista ja tekoälyn hyödyntämistä asiakaspalvelussa myös julkisissa palveluissa.

Tampereen yliopiston tutkimushanke Demokratian digitaaliset piilo-ompeleet: Kielen ja algoritmien politiikan vaikutukset hauraassa asemassa oleviin kansalaisiin herättelee julkista keskustelua digitalisaatiopolitiikasta ja teknologiauskosta.

Tutkimushanke selvitti, miten automatisoidut digitaaliset palvelut vaikuttavat kansalaisten toimijuuteen ja miten tällainen algoritminen vallankäyttö muuttaa demokratian toimintaedellytyksiä.

Tutkimushankkeessa työskenteli ammattitutkijoiden rinnalla kolme kokemusasiantuntijaa. Kansalaistieteen keinoin tutkijat keräsivät maahanmuuttajilta ja mielenterveyskuntoutujilta tietoa heidän kokemuksistaan digitaalisten julkisten palveluiden käyttäjinä.

Lisäksi tutkijat haastattelivat digijärjestelmiä julkiselle sektorille toimittavien yritysten asiantuntijoita ja johtajia, digijärjestelmiä tilaavia virkamiehiä sekä digivaikuttajia ja poliitikkoja.

Digituen puute vaikeuttaa heikossa asemassa olevien tilannetta

Tutkimuksen keskeinen tulos oli se, että harjoitetun teknologiapolitiikan seurauksena hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi.

Tutkijat kertovat, että algoritmisen ohjauksen varassa toimiva valtiokone näyttää tuottavan monenlaista hyötyä suurelle osalla hyvinvoivia kansalaisia.

– Sen sijaan heikossa asemassa olevat kansalaiset kokevat uusien automaattisten valvontajärjestelmien ottavan heidät yhä tiukempaan puristukseen leimaamalla heidät yhteiskunnan kannalta tarpeettomiksi ja ylimääräisiksi asukeiksi. Digituen puute voi johtaa siihen, ettei kansalainen enää käytännössä pystykään hankkimaan kaikkia hänelle kuuluvia etuuksia tai palveluja, vaan hän ajautuu yhteiskunnan laitamille, tutkimushankkeen johtaja, yliopistotutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta kiteyttää.

Livetiede-esitys HELPDESK 112: Hätähuutoja digiviidakossa kansantajuistaa tutkimushankkeen tuloksia

Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria. Esitys sai nimensä tutkimushaasteltavalta, joka totesi soittavansa 112:een aina silloin, kun hän ei selviä yksin digitaalisessa palveluviidakossa. Lähtökohtana on aiemmin pilotoitu livetiedekonsepti, jossa tutkijat ja näyttelijät ovat lavalla yhdessä.

– Kun tutkimuksen tulos dramatisoidaan kohtaukseksi, se tulee lähemmäs ja näyttää ihmisen tiedon takana. Dramatisoidussa kohtauksessa on mahdollista myös kärjistää, jolloin digijärjestelmien toinen puoli nousee eri tavalla esiin: sokea teknologiausko ja absurdit tilanteet, joihin kansalaiset järjestelmissä joutuvat. Tutkitun tiedon muokkaaminen fiktiiviseksi kohtaukseksi ei hävitä faktoja, vaan nostaa ne esiin, kertoo dramaturgi ja esityksen ohjaaja Hanna Ryti.

Livetiede-esityksen ensi-ilta on perjantaina 27. helmikuuta 2026 kello 19 (Tekstin talon Parvisali, Helsinki). Toinen esitys pidetään keskiviikkona 1. huhtikuuta 2026 kello 18 (Teatteri Telakka, Tampere). Esitykset toteutetaan yhteistyössä Kriittinen korkeakoulu ry:n kanssa.

 

Median ilmoittautumiset esityksiin:

Anne Koski, tutkija, tuottaja, Tampereen yliopisto
anne.koski@tuni.fi
p. 040 515 2248

Julkaisuvapaita kuvia medialle voi ladata Flickristä (kuvaaja: Heikki Gröhn).